tiistai 30. maaliskuuta 2010
PALMUSUNNUNTAI
Otin albumista kameralla kuvan pikku virpojista, nämä ulkona virpojatytöt ovat Kata ja Krista. Aika on hupsahtanut nopeasti, ihankuin äskettäin olisi ollut nuo tapahtumat. Se oli ihanaa aikaa, nytkin on, mutta toisella tapaa. Lasten kanssa on aina ihanaa touhuta. tietäen, että ihanaan sisältyy niin paljon ja monenlaista asiaa, se on elämää.
Nämä toiset pikku virpojatytöt ovat meidän lapsenlapset Salla ja Milla He olivat olleet sairaina, eivät päässeet virpomaan, niin me menimme sinne ja tietenkin piti pukeutua virpoasuihin.
Ihania kukkia, narsissit ovat kauniita kevätkukkia. Meidänkin pihassamme kasvoi niitä ja monia muita kukkia. Meillä oli omakotitalo, mutta kun lapset kasvoivat ja emme ´jaksaneet tehdä pihahommia, myimme talomme ja muutimme
kerros taloasu jiksi. Olem me miehe ni kanssa sopeutuneet hyvin. Oli mukavaa asua omakotitalossa, nyt on myös mukava asua täällä, koti sijaitsee ihan keskustassa, joka on hienoa.
kerros taloasu jiksi. Olem me miehe ni kanssa sopeutuneet hyvin. Oli mukavaa asua omakotitalossa, nyt on myös mukava asua täällä, koti sijaitsee ihan keskustassa, joka on hienoa.
Me olemme sopeutuvia, oikeasti olemme:)
Pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla.
Jeesus kuoli puolestamme, jokaisen ihmisen puolesta. Hän kutsuu ihmisiä pelastukseen, koska Hän rakastaa kaikkia ihmisiä.
Eikä Hän jäänyt hautaan. Hän nousi pääsiäisaamuna haudasta, eli Jeesus on Ylösnoussut, Hän elää tänäänkin.
Tunnisteet:
keltainen...,
narsissit,
palmusunnuntai,
virpojat
sunnuntai 28. maaliskuuta 2010
Meidän lapset
Näissä kuvissa on meidän viisi lastamme, minä olen keskikuvassa vanhimman lapsemme ollessa noin 1,8v. eli 1 vuotta 8 kuukautta ikäisenä, olemme vappukävelyllä.♥
Joulukuvassa on kaikki lapset ja pienin on siinä täyttä nyt suuskuussa 1-vuoden ja toiseksi pienin on kuvassa 2-vuotias.♥
Kaksi pienintä on myös alaku vissa ♥
Pikkutytöt leikkivät pienen ikäeronsa vuoksi yleensä yhdessä, heillä oli yhteisiä ystäviä.♥♥
Meillä oli monesti paljon lapsia leikkimässä. Asuimme silloin omakotitalossa, meillä oli iso piha ja lapsilla iso leikkimökki.
Nuoremmat tytöt ovat myös yläkuvissa. Jo hiukan isompina.
8 ja 9- vuotiaana menossa ystävän synttäreille.
Ja toisessa 10 ja 11 - vuotiaana joulun aikoihin. ♥♥
Toiset tytötkin olivat leikeissä yhdessä, heillä on vajaa kaksi vuotta ikäeroa.
Isompana heillä oli omiakin kavereita.
Kyllä meillä pikkupoikiakin kävi, pojalla oli aina joku kaveri, toki hän oli siskojen kanssa monissa leikeissä mukana.;)
Minä tykkäsin pitää lapsille synttäreitä. Kun meillä oli kolme lasta asuimme kerrostalossa 4 huonetta ja keittiö, asunnossa, se oli ihan kiva koti. Niin siellä tuli järjestettyä synttärit kahdessa eri ryhmässä esim Kristianille näin tehtiin,kun halusimme kutsua kaikki lapset. Se oli minulle aina kohokohta, koska olin innoissani kuvaamisesta:)♥
Kristiinalle ja Susannalle järjestettiin omat juhlansa, myöhemmin pidimme heille yhteiset syntymäpäivät kahdessa ryhmässä, koska he täyttävät vuosia samoihin aikoihin keväällä.
Kun Susanna oli pikku vauva, kävin autokoulua, kun minulla oli inssiajo, Jyväskylästä mummi tuli lasten seuraksi , he pitivät peukkuja, ja se varmaan vaikutti siihen, että pääsin läpi:) Mummi oli ostanut savusilakkaa, minkä Kristian muistaa niiltä ajoilta. :)
Siellä me pidettiin ihan muuten vaan lasten kutsuja, ei aina ollut kyse synttäreistä ja ennen joulua pikkujouluja, jossa lapset saivat esittää jokainen.
Kesällä telttailimme useasti, lapset nauttivat valtavasti, niinpä mekin mieheni kanssa. Kun teltta saatiin pystyyn ,oli jännää istua teltan edessä kahvilla, ottaa kylmälaukku esille josta löytyi ensimmäisen päivän herkuksi mansikkaviinerit. Kanttiinista sai ostaa ihan kaikkea, sekin oli yksi syy miksi lapset nauttivat telttaretkistämme. ♥♥♥
Opetin heille muutaman laulun, jonka he oppivat hyvin. Laulut olivat: Ystävä sä lapsien katso minuun pienehen, Enkeli taivaan lausui näin, Joulupuu on rakennettu, Me istuudumme piiriin ja käteen tartumme.. .
Televisiosta tuli niihin aikoihin pyhäkouluohjelma, jossa lauleltiin tätä istuudumme piiriin jne.
Meillä Kristiina ja Susanna oppivat puhumaan ennen kahta vuotta. Kyllä kaikki vanhemmat ovat ylpeitä omista lapsistansa:) ♥ Eiköskin?
Minä en ollut siihen aikaan vielä uskossa, olin kai uskonnollinen ja pidin
arvossa kristillisyyttä. ♥
Näyttä siltä,että tästä tulee kovin pitkä, enkä ole saanut vielä puoliakaan
kerrottua, joten täytynee jatkaa myöhemmin toisten kuvien yhteydessä:)
Eli näkemiin siksi aikaa...
Joulukuvassa on kaikki lapset ja pienin on siinä täyttä nyt suuskuussa 1-vuoden ja toiseksi pienin on kuvassa 2-vuotias.♥
Kaksi pienintä on myös alaku vissa ♥
Pikkutytöt leikkivät pienen ikäeronsa vuoksi yleensä yhdessä, heillä oli yhteisiä ystäviä.♥♥
Meillä oli monesti paljon lapsia leikkimässä. Asuimme silloin omakotitalossa, meillä oli iso piha ja lapsilla iso leikkimökki.
Nuoremmat tytöt ovat myös yläkuvissa. Jo hiukan isompina.
8 ja 9- vuotiaana menossa ystävän synttäreille.
Ja toisessa 10 ja 11 - vuotiaana joulun aikoihin. ♥♥
Toiset tytötkin olivat leikeissä yhdessä, heillä on vajaa kaksi vuotta ikäeroa.
Isompana heillä oli omiakin kavereita.
Kyllä meillä pikkupoikiakin kävi, pojalla oli aina joku kaveri, toki hän oli siskojen kanssa monissa leikeissä mukana.;)
Minä tykkäsin pitää lapsille synttäreitä. Kun meillä oli kolme lasta asuimme kerrostalossa 4 huonetta ja keittiö, asunnossa, se oli ihan kiva koti. Niin siellä tuli järjestettyä synttärit kahdessa eri ryhmässä esim Kristianille näin tehtiin,kun halusimme kutsua kaikki lapset. Se oli minulle aina kohokohta, koska olin innoissani kuvaamisesta:)♥
Kristiinalle ja Susannalle järjestettiin omat juhlansa, myöhemmin pidimme heille yhteiset syntymäpäivät kahdessa ryhmässä, koska he täyttävät vuosia samoihin aikoihin keväällä.
Kun Susanna oli pikku vauva, kävin autokoulua, kun minulla oli inssiajo, Jyväskylästä mummi tuli lasten seuraksi , he pitivät peukkuja, ja se varmaan vaikutti siihen, että pääsin läpi:) Mummi oli ostanut savusilakkaa, minkä Kristian muistaa niiltä ajoilta. :)
Siellä me pidettiin ihan muuten vaan lasten kutsuja, ei aina ollut kyse synttäreistä ja ennen joulua pikkujouluja, jossa lapset saivat esittää jokainen.
Kesällä telttailimme useasti, lapset nauttivat valtavasti, niinpä mekin mieheni kanssa. Kun teltta saatiin pystyyn ,oli jännää istua teltan edessä kahvilla, ottaa kylmälaukku esille josta löytyi ensimmäisen päivän herkuksi mansikkaviinerit. Kanttiinista sai ostaa ihan kaikkea, sekin oli yksi syy miksi lapset nauttivat telttaretkistämme. ♥♥♥
Opetin heille muutaman laulun, jonka he oppivat hyvin. Laulut olivat: Ystävä sä lapsien katso minuun pienehen, Enkeli taivaan lausui näin, Joulupuu on rakennettu, Me istuudumme piiriin ja käteen tartumme.. .
Televisiosta tuli niihin aikoihin pyhäkouluohjelma, jossa lauleltiin tätä istuudumme piiriin jne.
Meillä Kristiina ja Susanna oppivat puhumaan ennen kahta vuotta. Kyllä kaikki vanhemmat ovat ylpeitä omista lapsistansa:) ♥ Eiköskin?
Minä en ollut siihen aikaan vielä uskossa, olin kai uskonnollinen ja pidin
arvossa kristillisyyttä. ♥
Näyttä siltä,että tästä tulee kovin pitkä, enkä ole saanut vielä puoliakaan
kerrottua, joten täytynee jatkaa myöhemmin toisten kuvien yhteydessä:)
Eli näkemiin siksi aikaa...
lauantai 27. maaliskuuta 2010
Israel, Jerusalem, jatko-osa
Jatko-osa Jerusalemin noustessa jälleen kansainvälisen ...
5. kesäkuuta 1967 Israelin pääministeri Levi Eshkol lähetti Jordanian kuninkaalle Husseinille viestin, että Israel ei hyökkäisi Jordaniaan, ellei tämä itse aloittaisi vihollisuuksia. Siitä huolimatta Jordania hyökkäsi Israeliin Jerusalemin rajalla. Israel taisteli vastaan ja voitti.
Päätöslauselma 242, joka laadittiin Israelin kesäkuussa 1967 itsepuolustukseksi käymän kuuden päivän sodan jälkimainingeissa, ja jonka turvallisuusneuvosto hyväksyi yksimielisesti 22. marraskuuta 1967, ei mainitse Jerusalemia lainkaan. Päätöslauselman tärkeissä lausekkeissa ei myöskään vaadita Israelin täydellistä vetäytymistä kaikilta valloittamiltaan alueilta sotaa edeltäneille aselepolinjoille vaan vetäytymistä "alueilta" "turvallisille ja
tunnustetuille rajoille". Vuonna 1967 Yhdysvaltain YK- lähettiläänä toiminut Arthur Goldberg kirjoitti myöhemmin: "En ole koskaan kutsunut Jerusalemia miehitetyksi alueeksi...
Päätöslauselma 242 ei viittaa Jerusalemiin millään tavalla, ja Jerusalemin pois jättäminen oli tahallista."
- Oslon sopimus mainitsi viisi asiaa, joista Israelin ja palestiinalaisten kuuluu neuvotella vasta lopullisia sopimuksia solmiessaan, ei sitä ennen.
Yksi näistä asioista oli Jerusalem.
- Ainoa tapa varmistaa uskonnonvapaus kaikille on se, että Jerusalem on Israelin hallinnassa. Uskooko kukaan todella, että juutalaisilla - ja muilla - olisi vapaa pääsy pyhille paikoilleen, jos Jerusalem olisi jonkin muun tahon kuin Israelin hallinnassa?
- Israelin silloinen pääministeri Ehud Barak teki vuonna 2000 Camp Davidissa Arafatille hyvin avokätisen tarjouksen, johon kuului myös yhteistä vallankäyttöä Jerusalemissa. Arafat hylkäsi tarjouksen ja aloitti verisen terroriaallon Israelia vastaan.
-Selkeä enemmistö vastustaa Jerusalemista luopumista. Vaikka yllä olevat syyt eivät vakuuttaisikaan, täytyy olla realisti: israelilaiset puolustavat pääkaupunkiaan hyvin päättäväisesti.
ICJ Suomen osasto
Sana Jerusalemista
Seinävaatteessa on Juudan Leijona, olemme saaneet tämän pojaltamme
lahjaksi, kun hän tuli Israelista kotiin. Hän oli siellä suomalaisten perustamassa Jad Hashmona:ssa
5. kesäkuuta 1967 Israelin pääministeri Levi Eshkol lähetti Jordanian kuninkaalle Husseinille viestin, että Israel ei hyökkäisi Jordaniaan, ellei tämä itse aloittaisi vihollisuuksia. Siitä huolimatta Jordania hyökkäsi Israeliin Jerusalemin rajalla. Israel taisteli vastaan ja voitti.
Päätöslauselma 242, joka laadittiin Israelin kesäkuussa 1967 itsepuolustukseksi käymän kuuden päivän sodan jälkimainingeissa, ja jonka turvallisuusneuvosto hyväksyi yksimielisesti 22. marraskuuta 1967, ei mainitse Jerusalemia lainkaan. Päätöslauselman tärkeissä lausekkeissa ei myöskään vaadita Israelin täydellistä vetäytymistä kaikilta valloittamiltaan alueilta sotaa edeltäneille aselepolinjoille vaan vetäytymistä "alueilta" "turvallisille ja
tunnustetuille rajoille". Vuonna 1967 Yhdysvaltain YK- lähettiläänä toiminut Arthur Goldberg kirjoitti myöhemmin: "En ole koskaan kutsunut Jerusalemia miehitetyksi alueeksi...
Päätöslauselma 242 ei viittaa Jerusalemiin millään tavalla, ja Jerusalemin pois jättäminen oli tahallista."
- Oslon sopimus mainitsi viisi asiaa, joista Israelin ja palestiinalaisten kuuluu neuvotella vasta lopullisia sopimuksia solmiessaan, ei sitä ennen.
Yksi näistä asioista oli Jerusalem.
- Ainoa tapa varmistaa uskonnonvapaus kaikille on se, että Jerusalem on Israelin hallinnassa. Uskooko kukaan todella, että juutalaisilla - ja muilla - olisi vapaa pääsy pyhille paikoilleen, jos Jerusalem olisi jonkin muun tahon kuin Israelin hallinnassa?
- Israelin silloinen pääministeri Ehud Barak teki vuonna 2000 Camp Davidissa Arafatille hyvin avokätisen tarjouksen, johon kuului myös yhteistä vallankäyttöä Jerusalemissa. Arafat hylkäsi tarjouksen ja aloitti verisen terroriaallon Israelia vastaan.
-Selkeä enemmistö vastustaa Jerusalemista luopumista. Vaikka yllä olevat syyt eivät vakuuttaisikaan, täytyy olla realisti: israelilaiset puolustavat pääkaupunkiaan hyvin päättäväisesti.
ICJ Suomen osasto
Sana Jerusalemista
Seinävaatteessa on Juudan Leijona, olemme saaneet tämän pojaltamme
lahjaksi, kun hän tuli Israelista kotiin. Hän oli siellä suomalaisten perustamassa Jad Hashmona:ssa
Tunnisteet:
Israel..Jerusalem...Juudan Leijona...seinävaate
perjantai 26. maaliskuuta 2010
VAHVA LINNA; kirj. David Wilkerson
Jokainen Jumalan nimi paljastaa tietyn piirteen Herramme luonnosta ja käyttäytymisestä kansaansa kohtaan. Jumalan tapana on paljastaa nämä nimet kansalleen ainoastaan silloin, kun he tarvitsivat sitä - suurimmalla hädän hetkellään. Tässä kirjassa tutkin niitä Jumalan nimiä, jotka parhaiten ovat sopineet minun koettelemuksiini ja kriisiaikoihini.
Sinulla ja minulla ei ole niinkään suurta eroa: olemme ihmisiä, ihmisen kamppailut täyttävät päivämme, tarvitsemme kumpikin armoa ja Armahtajaa. Tämä kirja on kaikkia niitä Jumalan kärsiviä uskovia varten, jotka tarvitsevat vahvistusta ja toivoa koettelemustensa hetkellä.
Mielestäni olen saanut kirjoittaa kirjan, joka kattaa kaikki Jeesuksen Kristuksen palvelijat.
Ensimmäisestä vapautuksesta lopulliseen varjeluun ja kirkastumiseenkin kuljettaa Sinua yksin Jumala. Voi hyvinkin olla, että tämä kirja saa merkitä Sinulle tien alkua siihen, että tulet hyvin tutuksi Jumalan kanssa.
David Wilkerson
Jumalan nimistä on kirjoitettu useita kirjoja. Tämä kirja on erilainen.
Tarkoituksena ei ole käsitellä kaikkia Jumalan nimiä. Tavoitteena tässä ei olla saavuttamassa pelkkää teologista tietoa. Tarkastelun tavoitteena on ollut saada täysin henkilökohtaisella tasolla sydämen tietoa Jumalan eri nimistä. Sovelletaan tätä päivittäiseen vaellukseen Jumalan kanssa.
"Minä hänet pelastan; minä suojelen hänet, koska hän tuntee minun nimeni".
PS: 91:14
P. FRANCISKUS ASSIALAISEN RUKOUS
Vapahtajani, tee minusta rauhasi välikappale:
niin että sinne,
missä on vihaa, toisin rakkau den,
missä on loukkausta, toisin,
anteeksiannon,
missä epäsopua, loisin yksimielisyyden,
missä erehdystä, osoittaisin totuuden,
missä epäilystä, auttaisin uskoon,
missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen,
missä pimeyttä, loisin Sinun valoasi,
missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen,
Niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita,
hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia,
pyytää rakkautta kuin rakastaa muita.
Sillä antaessaan saa,
kadottaessaan löytää,
unohtaessaan saa anteeksi,
kuollessaan nousee iankaikkiseen Elämään.
niin että sinne,
missä on vihaa, toisin rakkau den,
missä on loukkausta, toisin,
anteeksiannon,
missä epäsopua, loisin yksimielisyyden,
missä erehdystä, osoittaisin totuuden,
missä epäilystä, auttaisin uskoon,
missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen,
missä pimeyttä, loisin Sinun valoasi,
missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen,
Niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita,
hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia,
pyytää rakkautta kuin rakastaa muita.
Sillä antaessaan saa,
kadottaessaan löytää,
unohtaessaan saa anteeksi,
kuollessaan nousee iankaikkiseen Elämään.
torstai 25. maaliskuuta 2010
Jeesus kävelee veden päällä
Mat. 14:22- 36.
22. Ja kohta hän vaati opetuslapsiansa astumaan venheeseen ja kulkemaan edeltä toiselle rannalle, sillä aikaa, kuin hän laski kansan luotansa.
23. Ja laskettuaan kansan hän nousi vuorelle yksinäisyyteen, rukoilemaan. Ja kun ilta tuli, oli hän siellä yksinänsä.
24. Mutta venhe oli jo monen vakomitan päästä maasta, aaltojen ahdistamana, sillä tuuli oli vastainen.
25. Ja neljännellä yövartiolla Jeesus tuli heidän tykönsä kävellen järven päällä.
26. Kun opetuslapset näkivät hänen kävelevän järven päällä, peljästyivät he ja sanoivat: "Se on aave", ja huusivat pelosta.
27. Mutta Jeesus puhutteli heitä kohta ja sanoi: "Olkaa turvallisella mielellä, minä se olen; älkää peljätkö."
28. Pietari vastasi hänelle ja sanoi: "Jos se olet sinä, Herra, niin käske minun tulla tykösi vettä myöten."
29. Hän sanoi: "Tule." Ja Pietari astui ulos venheestä ja käveli vetten päällä mennäkseen Jeesuksen tykö.
30. Mutta nähdessään , kuinka tuuli, hän peljästyi ja rupesi vajoamaan ja huusi sanoen: "Herra, auta minua."
31. Niin Jeesus kohta ojensi kätensä, tarttui häneen ja sanoi: "Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?"
32. Ja kun he olivat astuneet venheeseen, asettui tuuli.
33. Niin venheessä -olijat kumarsivat häntä ja sanoivat: "Totisesti sinä olet Jumalan Poika."
34. Ja kuljettuaan yli he tulivat maihin Gennesaretiin.
22. Ja kohta hän vaati opetuslapsiansa astumaan venheeseen ja kulkemaan edeltä toiselle rannalle, sillä aikaa, kuin hän laski kansan luotansa.
23. Ja laskettuaan kansan hän nousi vuorelle yksinäisyyteen, rukoilemaan. Ja kun ilta tuli, oli hän siellä yksinänsä.
24. Mutta venhe oli jo monen vakomitan päästä maasta, aaltojen ahdistamana, sillä tuuli oli vastainen.
25. Ja neljännellä yövartiolla Jeesus tuli heidän tykönsä kävellen järven päällä.
26. Kun opetuslapset näkivät hänen kävelevän järven päällä, peljästyivät he ja sanoivat: "Se on aave", ja huusivat pelosta.
27. Mutta Jeesus puhutteli heitä kohta ja sanoi: "Olkaa turvallisella mielellä, minä se olen; älkää peljätkö."
28. Pietari vastasi hänelle ja sanoi: "Jos se olet sinä, Herra, niin käske minun tulla tykösi vettä myöten."
29. Hän sanoi: "Tule." Ja Pietari astui ulos venheestä ja käveli vetten päällä mennäkseen Jeesuksen tykö.
30. Mutta nähdessään , kuinka tuuli, hän peljästyi ja rupesi vajoamaan ja huusi sanoen: "Herra, auta minua."
31. Niin Jeesus kohta ojensi kätensä, tarttui häneen ja sanoi: "Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?"
32. Ja kun he olivat astuneet venheeseen, asettui tuuli.
33. Niin venheessä -olijat kumarsivat häntä ja sanoivat: "Totisesti sinä olet Jumalan Poika."
34. Ja kuljettuaan yli he tulivat maihin Gennesaretiin.
Kaksi laulua; Vieraalla maalla ja Lensi maahan enkeli...
1.Vieraalla maalla, kaukana, on kumpu kivinen.
Sen koloon kerran iskettiin puu ristin muotoinen.
2. En saata, Jeesus, ymmärtää,
Sun kärsimystäsi,
vaan luotan, että sovitit
myös minun syntini.
3. Sä kuolit, että pääsisin
luo Isän Jumalan
Ja lapsenansa kulkisin
myös kautta maailman.
4. On rakkautes ääretön.
Sä voitit kuoleman.
Ja siksi , Jeesus, Sinua
mä aina rakastan.
PÄÄSIÄINEN
1. Lensi maahan, enkeli, / joutuisampi tuulta. /Suuren kiven vieritti / hän syrjään haudan suulta. / Suuren kiven vieritti / hän syrjään haudan suulta.
2. Kivelle hän istahti, / puhui iloisesti: / Jeesus nousi haudastaan / ja elää ikuisesti. / / Jeesus nousi haudastaan / ja elää ikuisesti.
3. Jeesus, taivaan kuningas, / kuolon vallan voitti. / Jälkeen pitkänperjantain / näin pääsiäinen koitti. / Jälkeen pitkänperjantain / näin pääsiäinen koitti.
4. Niin kuin taivaan enkeli / mekin iloitsemme. / Saamme rientää kertomaan: / Nyt elää Jeesuksemme. / Saamme rientää kertomaan: / Nyt elää Jeesuksemme.
Sanat; toiseen lauluun sanat löytyivät Virsikirjasta ja toiseen Hengellisestä laulukirjasta. Mutta molempien sanat ovat kumpaisessakin kirjassa.
keskiviikko 24. maaliskuuta 2010
PSALMI 23
HERRA ON HYVÄ PAIMEN.
DAAVIDIN VIRSI
1. Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.
2. Viheriäisille niityille Hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö Hän minut johdattaa.
3. Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden.
4. Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat.
5. Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet minun pääni öljyllä; minun maljani on ylitsevuotavainen.
6. Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani; ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.
DAAVIDIN VIRSI
1. Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.
2. Viheriäisille niityille Hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö Hän minut johdattaa.
3. Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden.
4. Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat.
5. Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet minun pääni öljyllä; minun maljani on ylitsevuotavainen.
6. Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani; ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.
Swanin tytöt pelastavat
Anni Swanin merkitys suomalaiselle nuortenkirjallisuudelle tulee selväksi, kun kuuntelee nykykirjailijoiden ylistystä. Anni Swan- mitalilla palkittu henkilö- vertaa Swania Astrid Lindgreniin.
_ Molemmat huojuvat melodramaattisuuren rajamailla, kuitenkaan kaatumatta.
-Kaksikolle on tunnusomaista myös heikomman puolella oleminen. Swanin syvä koskettavuus on jotain, mihin voi pyrkiä.
Tutkija:
Nuoriso kirjojen äidin teksti istuu myös tähän hetkeen
Kirjailija Anni Swanin elämä on kuin sadusta: nainen saa prinssinsä lisäksi sekä uran että perheen. Jälkipolvillekin riittää legendoja muisteltavaksi.
Meillä nykynaisilla riittää kadehdittavaa jos Swanin tuoretta elämänkertaa on uskominen.
Yhdeksänpäisen tyttökatraan kolmanneksi nuorin Anni Swan (1875-1958) raivasi tiensä ensin opettajaksi, sitten kirjailijaksi ja päätyi tasa- arvoiseen liittoon kuuluisan runoilijan kanssa.
- Swan tapasi tulevan aviomiehensä Otto Mannisen jo kouluaikana, mutta empi liittoa kymmenen vuotta. Swania kosiskeli myös Eino Leino. Miehet lähettivät ihastuksensa kohteelle runokirjeitä.
- Leino jaksoi kosiskelua vain kolme vuotta. Manninen talutti Swanin lopulta alttarille. Parille syntyi kolme poikaa.
-Anni Swan aloitti uransa saduilla, nuortenkirjat syntyivät poikien myötä.
- Swan toi satuihin tyttösankarin. Satujen tytöt ovat aktiivisia ja toimivia.
- Swan nosti tuotannossaan nousevaa naisaatetta.
- Myös nuortenkirjoissa jatkui satujen tematiikka. Suomessa ei ennen Swania edes ollut nuorten kirjallisuuden perinnettä. Vuonna 1914 ilmestynyt Tottisalmen perillinen on siis kiistatta klassikko.
- Klassikon keskeinen tunnuspiirre on, että sitä voi lukea ajasta riippumatta.
Marja Aaltio..Aamulehti
_ Molemmat huojuvat melodramaattisuuren rajamailla, kuitenkaan kaatumatta.
-Kaksikolle on tunnusomaista myös heikomman puolella oleminen. Swanin syvä koskettavuus on jotain, mihin voi pyrkiä.
Tutkija:
Nuoriso kirjojen äidin teksti istuu myös tähän hetkeen
Kirjailija Anni Swanin elämä on kuin sadusta: nainen saa prinssinsä lisäksi sekä uran että perheen. Jälkipolvillekin riittää legendoja muisteltavaksi.
Meillä nykynaisilla riittää kadehdittavaa jos Swanin tuoretta elämänkertaa on uskominen.
Yhdeksänpäisen tyttökatraan kolmanneksi nuorin Anni Swan (1875-1958) raivasi tiensä ensin opettajaksi, sitten kirjailijaksi ja päätyi tasa- arvoiseen liittoon kuuluisan runoilijan kanssa.
- Swan tapasi tulevan aviomiehensä Otto Mannisen jo kouluaikana, mutta empi liittoa kymmenen vuotta. Swania kosiskeli myös Eino Leino. Miehet lähettivät ihastuksensa kohteelle runokirjeitä.
- Leino jaksoi kosiskelua vain kolme vuotta. Manninen talutti Swanin lopulta alttarille. Parille syntyi kolme poikaa.
-Anni Swan aloitti uransa saduilla, nuortenkirjat syntyivät poikien myötä.
- Swan toi satuihin tyttösankarin. Satujen tytöt ovat aktiivisia ja toimivia.
- Swan nosti tuotannossaan nousevaa naisaatetta.
- Myös nuortenkirjoissa jatkui satujen tematiikka. Suomessa ei ennen Swania edes ollut nuorten kirjallisuuden perinnettä. Vuonna 1914 ilmestynyt Tottisalmen perillinen on siis kiistatta klassikko.
- Klassikon keskeinen tunnuspiirre on, että sitä voi lukea ajasta riippumatta.
Marja Aaltio..Aamulehti
YK:n päämaja, New York
ISRAEL; JERUSALEM; PSALMI 121.
Jerusalemin noustessa jälleen kansainvälisen huomion kohteeksi, on hyvä muistutella mieliin joitakin tosiasioita tuosta kaupungista.
-Jerusalem ei ole koskaan ollut minkään muun valtion kuin juutalaisvaltion pääkaupunki.
-Jerusalem on juutalaisille paljon pyhempi kuin mikään muu paikka, kun taas muslimeille se on vasta kolmanneksi pyhin paikka Mekan ja Medinan jälkeen. Sitä ei mainita Koraanissa kertaakaan, mutta Raamatussa se mainitaan satoja kertoja.
-Jerusalemin asukkaista on selvä enemmistö ollut juutalaisia ainakin vuodesta 1864 (noin 150 vuotta) lähtien. Jos Nablusin ja Hebronin arabiasukkaat haluavat itsemääräämisoikeuden, sama oikeus on oltava Jerusalemin juutalaisasukkaillakin.
-Jordanian armeija valloitti Jerusalemin Vanhankaupungin huhtikuussa 1948 ja otti sen juutalaiset asukkaat vangeiksi. Niinpä kaupunkia ei vuonna 1967 miehitetty vaan VAPAUTETTIIN.
-Kun YK päätti Israelin jakamisesta vuonna 1947, päätöslauselman mukaan Jerusalemin piti olla kansainvälinen alue YK:n alaisuudessa. Juutalaiset hyväksyivät päätöksen, vaikkakin vastentahtoisesti. Arabit hylkäsivät sen ja hyökkäsivät vasta perustettuun Israelin valtioon.
-Israelin ja Jordanian vuonna 1949 allekirjoittama aseleposopimus ei määritellyt osapuolten välistä lopullista rajaa vaan ainoastaan maiden armeijoita vuoden 1948 sodan lopussa erottavan rajan. Arabiosapuolen vaatimuksesta aseleposopimuksessa oli lauseke, jonka mukaan mikään tässä sopimuksessa ei määräisi ennakolta minkään osapuolen oikeuksia vielä ratkaisemattomissa asioissa, kun niistä päästäisiin aikanaan lopulliseen rauhanomaiseen ratkaisuun. Toisin sanoen kuuden päivän sodan syttyessä siihen asti voimassa olleilla aselepolinjoilla ei ollut mitään oikeudellista tai diplomaattista merkitystä.
Jatkuu... Sana Jerusalemista- Jerusalemin kansainvälisen kristillisen suurlähetystön jäsenlehti tammi- helmikuu 2010
Psalmi 121
LUOTTAMUS ISRAELIN SUOJELIAAN
Matkalaulu
Minä nostan silmäni vuoria kohti: mistä tulee minulle apu?
2. Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.
3. Hän ei salli sinun jalkasi horjua, sinun varjeliasi ei torku.
4. Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku.
5. Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi.
6. Ei polta sinua aurinko päivällä, eikä kuu yöllä.
7. Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi.
8. Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi, nyt ja iankaikkisesti.
-Jerusalem ei ole koskaan ollut minkään muun valtion kuin juutalaisvaltion pääkaupunki.
-Jerusalem on juutalaisille paljon pyhempi kuin mikään muu paikka, kun taas muslimeille se on vasta kolmanneksi pyhin paikka Mekan ja Medinan jälkeen. Sitä ei mainita Koraanissa kertaakaan, mutta Raamatussa se mainitaan satoja kertoja.
-Jerusalemin asukkaista on selvä enemmistö ollut juutalaisia ainakin vuodesta 1864 (noin 150 vuotta) lähtien. Jos Nablusin ja Hebronin arabiasukkaat haluavat itsemääräämisoikeuden, sama oikeus on oltava Jerusalemin juutalaisasukkaillakin.
-Jordanian armeija valloitti Jerusalemin Vanhankaupungin huhtikuussa 1948 ja otti sen juutalaiset asukkaat vangeiksi. Niinpä kaupunkia ei vuonna 1967 miehitetty vaan VAPAUTETTIIN.
-Kun YK päätti Israelin jakamisesta vuonna 1947, päätöslauselman mukaan Jerusalemin piti olla kansainvälinen alue YK:n alaisuudessa. Juutalaiset hyväksyivät päätöksen, vaikkakin vastentahtoisesti. Arabit hylkäsivät sen ja hyökkäsivät vasta perustettuun Israelin valtioon.
-Israelin ja Jordanian vuonna 1949 allekirjoittama aseleposopimus ei määritellyt osapuolten välistä lopullista rajaa vaan ainoastaan maiden armeijoita vuoden 1948 sodan lopussa erottavan rajan. Arabiosapuolen vaatimuksesta aseleposopimuksessa oli lauseke, jonka mukaan mikään tässä sopimuksessa ei määräisi ennakolta minkään osapuolen oikeuksia vielä ratkaisemattomissa asioissa, kun niistä päästäisiin aikanaan lopulliseen rauhanomaiseen ratkaisuun. Toisin sanoen kuuden päivän sodan syttyessä siihen asti voimassa olleilla aselepolinjoilla ei ollut mitään oikeudellista tai diplomaattista merkitystä.
Jatkuu... Sana Jerusalemista- Jerusalemin kansainvälisen kristillisen suurlähetystön jäsenlehti tammi- helmikuu 2010
Psalmi 121
LUOTTAMUS ISRAELIN SUOJELIAAN
Matkalaulu
Minä nostan silmäni vuoria kohti: mistä tulee minulle apu?
2. Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.
3. Hän ei salli sinun jalkasi horjua, sinun varjeliasi ei torku.
4. Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku.
5. Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi.
6. Ei polta sinua aurinko päivällä, eikä kuu yöllä.
7. Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi.
8. Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi, nyt ja iankaikkisesti.
Tunnisteet:
Israel Raamattu Psalmi Juudan Leijona seinävaate
maanantai 22. maaliskuuta 2010
Pelejä, leikkejä, herkuttelua...♥
Nämä kuvat on otettu lauantaina 20.3.2010
Lastenlapset käyvät säännöllisesti lauantaisin .
Tällä kertaa Kristakin oli paikalla, ja hän tahtoi leikkiä pitkästä aikaa lasten kanssa. Näiden kuvien aikana heillä oli menossa rajumpi "meno",
sain otettua silti nämä kuvat, vaikka useam pi otos meni kin pieleen, kun kohde oli jo kääntynyt pois.
Aluksi pelasimme sadepisara peliä ja kaksi kierrosta afrikan tähteä. Pelaajina olivat Krista Susanna, minä, Salla ja Milla.
Se oli kaikkien mielestä kivaa. Me isommat oltais pelattu kauemminkin.
Vietimme täällä Katan synttäreitä, vaikka Kata ei ollutkaan luonamme, oli hän ajatuksissamme. Kata ja Jani juhlivat samaan aikaan vaaleanpunaisen kakun ja vieraidensa kanssa. ♥
Vaari ja Severi jutustelivat keittiön pöydän ääressä, näytti olevan kiinnos tavat kysymykset pohdittavana.
Kristiina otti lainaksi monta David Wilkerson:n kirjaa. Hän lukee paljon hengellistä kirjallisuutta, josta iloitsen. Aikanaan unelmoin, että "meidän kirjastosta" voi lapset valita lukemista, kun tulevat uskoon♥
Kun kirjoja on kertynyt hyllyyn melkoisesti.
Meillä on kiva lasten cd, kaikki laulut ovat uusia. Minä ja mieheni tykätään siitä, sitä kuunnellessa tulee Pyhän Hengen läsnäolo.
Se on Nokia Mission tuotantoa ja nimeltään Taivas on auki.
Lastenlapset käyvät säännöllisesti lauantaisin .
Tällä kertaa Kristakin oli paikalla, ja hän tahtoi leikkiä pitkästä aikaa lasten kanssa. Näiden kuvien aikana heillä oli menossa rajumpi "meno",
sain otettua silti nämä kuvat, vaikka useam pi otos meni kin pieleen, kun kohde oli jo kääntynyt pois.
Aluksi pelasimme sadepisara peliä ja kaksi kierrosta afrikan tähteä. Pelaajina olivat Krista Susanna, minä, Salla ja Milla.
Se oli kaikkien mielestä kivaa. Me isommat oltais pelattu kauemminkin.
Vietimme täällä Katan synttäreitä, vaikka Kata ei ollutkaan luonamme, oli hän ajatuksissamme. Kata ja Jani juhlivat samaan aikaan vaaleanpunaisen kakun ja vieraidensa kanssa. ♥
Vaari ja Severi jutustelivat keittiön pöydän ääressä, näytti olevan kiinnos tavat kysymykset pohdittavana.
Kristiina otti lainaksi monta David Wilkerson:n kirjaa. Hän lukee paljon hengellistä kirjallisuutta, josta iloitsen. Aikanaan unelmoin, että "meidän kirjastosta" voi lapset valita lukemista, kun tulevat uskoon♥
Kun kirjoja on kertynyt hyllyyn melkoisesti.
Meillä on kiva lasten cd, kaikki laulut ovat uusia. Minä ja mieheni tykätään siitä, sitä kuunnellessa tulee Pyhän Hengen läsnäolo.
Se on Nokia Mission tuotantoa ja nimeltään Taivas on auki.
Kiinan kirkon pioneerin teoksia
Watchman Nee ei tarvitse esittelyä. Ei myöskään hänen pääteoksensa, joka on käännetty useimmille maailman kielille ja jonka osasia on suomenkielisille lukijoille ollut aikaisemmin tarjolla kahdessa niteessä (nimik keillä ELÄ MÄN RIK KAUS
KRIS TUKSESSA ja KRISTITYN NORMAALI ELÄMÄ).
Ensimmäistä kertaa on nyt lukijan käsissä Watchman Neen julistuksen ydinsanoma sellaisena, kuin se on lyhentämättömässä muodossa lähtenyt hänen sydämeltään.
KIINAN KIRKON PIONEERI
Watchman Neen julistuksessa on rohkaisevia, uusia näköaloja, vaikka hän välillä vajosi elämänkolhuissa syvään masennukseen. Kun ystävä petti, köyhyys ahdisti tai sairaus oli viedä hengen, jäljelle jäi vielä perustus, joka kesti, Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa. Siihen hän keskitti koko elämänsä, sen tähden hän menetti henkensä.
Kiinalainen Watchman Nee (1904- 72) oli kristitty ajattelija, julistaja ja raamatunopettaja. Häntä on
jopa pidetty Kiinan vaienne tun kirkon symbolina. Nee joutui viettä mään melkein kolmasosan elämästään Kiinan työleirillä ja vankiloissa, ja vankeudessa hän kuolikin.
Watchman Neen opetukset ja saarnat elävät yhä hänen kirjoissaan, ja hänen aloittamansa työ kantaa Kiinan seurakunnissa hedelmää vieläkin.
KUTSUTTUNA KUULUMAAN
Tunnettu kiinalainen kristitty Watchman Nee kirjoittaa elämänläheisesti, ja siksi hänen ajatuksensa tuntuvat tuoreilta ja käytännöllisiltä nykylukijankin korvissa. Hänen tekstistään välittyy iloa, nöyryyttä ja innostusta, joka on omiaan rohkaisemaan myös meitä vastaamaan kutsuun kuulua Jumalalle. Nee kertoo kirjassaan, mitä merkitsee kuulua Jumalalle, olla hänen käytettävissään. Kirja perustuu hänen saarnoihinsa ja raamattutunteihinsa.
KRIS TUKSESSA ja KRISTITYN NORMAALI ELÄMÄ).
Ensimmäistä kertaa on nyt lukijan käsissä Watchman Neen julistuksen ydinsanoma sellaisena, kuin se on lyhentämättömässä muodossa lähtenyt hänen sydämeltään.
KIINAN KIRKON PIONEERI
Watchman Neen julistuksessa on rohkaisevia, uusia näköaloja, vaikka hän välillä vajosi elämänkolhuissa syvään masennukseen. Kun ystävä petti, köyhyys ahdisti tai sairaus oli viedä hengen, jäljelle jäi vielä perustus, joka kesti, Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa. Siihen hän keskitti koko elämänsä, sen tähden hän menetti henkensä.
Kiinalainen Watchman Nee (1904- 72) oli kristitty ajattelija, julistaja ja raamatunopettaja. Häntä on
jopa pidetty Kiinan vaienne tun kirkon symbolina. Nee joutui viettä mään melkein kolmasosan elämästään Kiinan työleirillä ja vankiloissa, ja vankeudessa hän kuolikin.
Watchman Neen opetukset ja saarnat elävät yhä hänen kirjoissaan, ja hänen aloittamansa työ kantaa Kiinan seurakunnissa hedelmää vieläkin.
KUTSUTTUNA KUULUMAAN
Tunnettu kiinalainen kristitty Watchman Nee kirjoittaa elämänläheisesti, ja siksi hänen ajatuksensa tuntuvat tuoreilta ja käytännöllisiltä nykylukijankin korvissa. Hänen tekstistään välittyy iloa, nöyryyttä ja innostusta, joka on omiaan rohkaisemaan myös meitä vastaamaan kutsuun kuulua Jumalalle. Nee kertoo kirjassaan, mitä merkitsee kuulua Jumalalle, olla hänen käytettävissään. Kirja perustuu hänen saarnoihinsa ja raamattutunteihinsa.
perjantai 19. maaliskuuta 2010
Valokuvia...
Meillä on hyllystössämme tälläinen kehys, jossa on useampi valokuva perheestämme.
Alakulmassa olevassa kuvassa meidän ensimmäinen lapsemme on syntynyt, toisessa yläkulmassa aika on kulunut niin, että meillä on jo kolme lasta ja alhaalla nuorimmaisemme keskikuvassa, ja viereisessä kuvassa he esittelevät uusia polkupyöriänsä. Toisessa yläkul massa olevassa kuvassa onnelli sen näköi nen
pariskunta. Nykyisin pariskunta elelee kaksistaan, koska lapset ovat
"lentäneet pesästä". Vuodet ovat vierineet nopeasti. Elämässä on erilaisia vaiheita/jaksoja. Lapsuusaika on kai kaikkein huolettomin, (ei kaikilla) sitten tulee nuoruus, jolloin etsitään omaa identtiteettiä ja paikkaa elämässä. Silloin tulee unelmointi ja kaipaus vaihe, etsitään kumppania, elämäntoveria, avioliittoa. Kun sitten se rakas puoliso on vierellä, amenet on sanottu, on normaalia toivoa lasta/lapsia, että syntyy perhe. Sitten alkaa perhe-elämä lasten kanssa.
Ihanaa aikaa, vaikkakin yöunet vanhemmilta jää vähäisimmiksi, johtuen lasten korva ja muista vaivoista ja omistakin vaivoista. Mutta aikansa kutakin sanotaan, kuitenkin lasten kanssa oleva aika on ihanteellista. Kannattaa olla niin paljon, kun vaan mahdollista lastensa touhuissa mukana, he tulevat pian isoiksi.
Vaikka sekin vaihe on lasten elämään nähden tärkeä, se on vähän erilaisempi, kuin heidän ollessa pieniä. Nyt vanhempien tulee olla nuorten tukena, kuunnella ja auttaa. Vähitellen he saavat ammatin ja oman kodin, heidän kohdallaan alkaa oman perheen eteenpäin vieminen.
Nyt me mieheni kanssa ollaan onnellisia isovanhempia, meistä tämäkin vaihe elämässämme on elämisen arvoinen. Sitten vielä, jos on kristillinen koti, on lasten siellä turvallista kasvaa ja varttua. Sitä ei ollut minun kotini, eikä mieheni lapsuuskoti. Mutta ei meidänkään lapsilla ollut, minä olin kyllä ennen miestäni tullut uskoon, mutta se oli puolinaista, koska toinen vastusti, näinollen ei toteutunut tasapaino kodissa, eikä voitu elää uskovan elämää. Mutta sitten hänkin sai uudestisyntyä elävään toivoon, Kristukseen Jeesukseen. 2 Kor.:5:17. Mieheni kanssa me kuulutaan helluntaiseurakuntaan. Jumalan armosta mekin olemme sitä mitä olemme.
Ihana Jumala, joka rakastaa jokaista ihmistä, luotuansa, Jumala, Taivaallinen Isämme lähetti Poikansa Jeesuksen maailmaan syntisiä pelastamaan, vapauttamaan ihmisiä kahleista. Hän kuoli ristillä kaikkien ihmisten puolesta, ettei meidän tarvitsisi kuolla, Jumala on rakkaus, siksi Hän kärsi häväistyksen edestämme.
Torstaina, siis eilen meillä oli pastorimme Mika kylässä. Iltamme oli siunattu, saimme jutella hengellisistä asioista, kahvitella, rukoilla ja nauttia ehtoollista. Pyhän Hengen läsnäolo oli todellista.
Siunausta ystäväni! Apt. 16:30-31. ja Mark. 5:36. ja 1 Joh. 4:10
Alakulmassa olevassa kuvassa meidän ensimmäinen lapsemme on syntynyt, toisessa yläkulmassa aika on kulunut niin, että meillä on jo kolme lasta ja alhaalla nuorimmaisemme keskikuvassa, ja viereisessä kuvassa he esittelevät uusia polkupyöriänsä. Toisessa yläkul massa olevassa kuvassa onnelli sen näköi nen
pariskunta. Nykyisin pariskunta elelee kaksistaan, koska lapset ovat
"lentäneet pesästä". Vuodet ovat vierineet nopeasti. Elämässä on erilaisia vaiheita/jaksoja. Lapsuusaika on kai kaikkein huolettomin, (ei kaikilla) sitten tulee nuoruus, jolloin etsitään omaa identtiteettiä ja paikkaa elämässä. Silloin tulee unelmointi ja kaipaus vaihe, etsitään kumppania, elämäntoveria, avioliittoa. Kun sitten se rakas puoliso on vierellä, amenet on sanottu, on normaalia toivoa lasta/lapsia, että syntyy perhe. Sitten alkaa perhe-elämä lasten kanssa.
Ihanaa aikaa, vaikkakin yöunet vanhemmilta jää vähäisimmiksi, johtuen lasten korva ja muista vaivoista ja omistakin vaivoista. Mutta aikansa kutakin sanotaan, kuitenkin lasten kanssa oleva aika on ihanteellista. Kannattaa olla niin paljon, kun vaan mahdollista lastensa touhuissa mukana, he tulevat pian isoiksi.
Vaikka sekin vaihe on lasten elämään nähden tärkeä, se on vähän erilaisempi, kuin heidän ollessa pieniä. Nyt vanhempien tulee olla nuorten tukena, kuunnella ja auttaa. Vähitellen he saavat ammatin ja oman kodin, heidän kohdallaan alkaa oman perheen eteenpäin vieminen.
Nyt me mieheni kanssa ollaan onnellisia isovanhempia, meistä tämäkin vaihe elämässämme on elämisen arvoinen. Sitten vielä, jos on kristillinen koti, on lasten siellä turvallista kasvaa ja varttua. Sitä ei ollut minun kotini, eikä mieheni lapsuuskoti. Mutta ei meidänkään lapsilla ollut, minä olin kyllä ennen miestäni tullut uskoon, mutta se oli puolinaista, koska toinen vastusti, näinollen ei toteutunut tasapaino kodissa, eikä voitu elää uskovan elämää. Mutta sitten hänkin sai uudestisyntyä elävään toivoon, Kristukseen Jeesukseen. 2 Kor.:5:17. Mieheni kanssa me kuulutaan helluntaiseurakuntaan. Jumalan armosta mekin olemme sitä mitä olemme.
Ihana Jumala, joka rakastaa jokaista ihmistä, luotuansa, Jumala, Taivaallinen Isämme lähetti Poikansa Jeesuksen maailmaan syntisiä pelastamaan, vapauttamaan ihmisiä kahleista. Hän kuoli ristillä kaikkien ihmisten puolesta, ettei meidän tarvitsisi kuolla, Jumala on rakkaus, siksi Hän kärsi häväistyksen edestämme.
Torstaina, siis eilen meillä oli pastorimme Mika kylässä. Iltamme oli siunattu, saimme jutella hengellisistä asioista, kahvitella, rukoilla ja nauttia ehtoollista. Pyhän Hengen läsnäolo oli todellista.
Siunausta ystäväni! Apt. 16:30-31. ja Mark. 5:36. ja 1 Joh. 4:10
maanantai 15. maaliskuuta 2010
sunnuntai 14. maaliskuuta 2010
SYNTTÄRIT ♥♥
13.3.2010 Talvisodan päättymisestä on kulunut 70- vuotta.
Samana päivänä, lauantaina meillä juhlittiin toiseksi vanhimman tyttären Susannan syntymäpäivää. Tässä kuvassa hymyilee yksi juhlijoista Salla, pikku prinssessamme. Syntymäpäivää vietimme meillä, koska päivänsankari asuu kerrostalon toisessa kerroksessa, ja sinne minun on hankala päästä.
Ulkona on jo keväistä, lumipenkat teiden varsilla ovat madaltuneet vauhdilla. Ihana kevät tulossa:)
Ovikello soi, juhlijat saapuvat. Jippii!♥♥
Vaikka ulkona onkin vähän lämpöisempää, ei voi vielä pukeutua kesävaatteisiin, ainakaan lapset.
Nimittäin saatat saada yskän ja nuhan.
Ensimmäisenä tytöt sanoivat tänään: "mummi kato miten hieno mekko minulla on, ja kato mitä me tuotiin, suklaata ja neekerinpusuja".
Ja sitten he jo juoksivat täysillä huoneitten ympäri, eteinen - käytävä - keittiö - olohuone. Mistä energiaa riittää?
Minttu soitti taas, hän on kiinnostunut soittamisesta, pitäis laittaa pianotunneille Mintun äiti puhui, mutta se on kallista.
Pöydässä lauloimme: "Happy birthday to you, happy birthday to you....
ja ojensimme lahjat.
Tarjoiluna oli prinssessakakkua, daim kakkua, riisipiirakoita munavoilla ja suklaata, meillä on vielä joulusuklaapakkauksia.
Pöydässä oli molempien tyttöjen tekemät kortit, Minttukin on kirjoittanut ihan itse, äitinsä kertoi. ♥♥♥
Kuuden aikaan Krista tuli, ehti juuri tyttökerhoon.
Tyttökerhossa oli aarteenetsintää, tytöt kirjoittivat paperille ohjeet. Molemmat osaavat kirjoittaa, kun sanoo kirjaimet heille.
Yksi etsii ja, kun löytää jonkun paperin, siinä on ohjeet minne pitää mennä. (ja taas etsii - ja löytää ja viimein on enää aarre jäljellä)
Selitänkö monimutkaisesti, mutta näin se menee.?
Sitten oli jalkapalloa tennispallon kanssa. jne. ♥♥♥
Juhlan päätteeksi otettiin maalaustelineet esille, niinpä Salla, Milla ja mummi, taiteilijaryhmä pääsi vauhtiin. Meillä jokaisella on oma teline,
tällä hetkellä on yhteinen paletti. Kaikki sujui yhteisymmärryksellä, tuloksena oli kauniit piirrokset, ja kun värejä jäi palettiin vaarikin teki
"taulun". Toiset tulivat ihailemaan "taidettamme."
Sitten olikin aika lähteä kotiin , koska kello oli noin 20.30.
Meillä oli hauskaa, siitä kertoo myös kuva sivustassa, minä pikku Salla sylissäni:)
Sivussa vähän ylempänä edellisenä lauantaina 6.3.2010 otettu kuva, minä molempien tyttöjen kanssa:)
Siunausta sunnuntaille!♥ ♥
Samana päivänä, lauantaina meillä juhlittiin toiseksi vanhimman tyttären Susannan syntymäpäivää. Tässä kuvassa hymyilee yksi juhlijoista Salla, pikku prinssessamme. Syntymäpäivää vietimme meillä, koska päivänsankari asuu kerrostalon toisessa kerroksessa, ja sinne minun on hankala päästä.
Ulkona on jo keväistä, lumipenkat teiden varsilla ovat madaltuneet vauhdilla. Ihana kevät tulossa:)
Ovikello soi, juhlijat saapuvat. Jippii!♥♥
Vaikka ulkona onkin vähän lämpöisempää, ei voi vielä pukeutua kesävaatteisiin, ainakaan lapset.
Nimittäin saatat saada yskän ja nuhan.
Ensimmäisenä tytöt sanoivat tänään: "mummi kato miten hieno mekko minulla on, ja kato mitä me tuotiin, suklaata ja neekerinpusuja".
Ja sitten he jo juoksivat täysillä huoneitten ympäri, eteinen - käytävä - keittiö - olohuone. Mistä energiaa riittää?
Minttu soitti taas, hän on kiinnostunut soittamisesta, pitäis laittaa pianotunneille Mintun äiti puhui, mutta se on kallista.
Pöydässä lauloimme: "Happy birthday to you, happy birthday to you....
ja ojensimme lahjat.
Tarjoiluna oli prinssessakakkua, daim kakkua, riisipiirakoita munavoilla ja suklaata, meillä on vielä joulusuklaapakkauksia.
Pöydässä oli molempien tyttöjen tekemät kortit, Minttukin on kirjoittanut ihan itse, äitinsä kertoi. ♥♥♥
Kuuden aikaan Krista tuli, ehti juuri tyttökerhoon.
Tyttökerhossa oli aarteenetsintää, tytöt kirjoittivat paperille ohjeet. Molemmat osaavat kirjoittaa, kun sanoo kirjaimet heille.
Yksi etsii ja, kun löytää jonkun paperin, siinä on ohjeet minne pitää mennä. (ja taas etsii - ja löytää ja viimein on enää aarre jäljellä)
Selitänkö monimutkaisesti, mutta näin se menee.?
Sitten oli jalkapalloa tennispallon kanssa. jne. ♥♥♥
Juhlan päätteeksi otettiin maalaustelineet esille, niinpä Salla, Milla ja mummi, taiteilijaryhmä pääsi vauhtiin. Meillä jokaisella on oma teline,
tällä hetkellä on yhteinen paletti. Kaikki sujui yhteisymmärryksellä, tuloksena oli kauniit piirrokset, ja kun värejä jäi palettiin vaarikin teki
"taulun". Toiset tulivat ihailemaan "taidettamme."
Sitten olikin aika lähteä kotiin , koska kello oli noin 20.30.
Meillä oli hauskaa, siitä kertoo myös kuva sivustassa, minä pikku Salla sylissäni:)
Sivussa vähän ylempänä edellisenä lauantaina 6.3.2010 otettu kuva, minä molempien tyttöjen kanssa:)
Siunausta sunnuntaille!♥ ♥
lauantai 13. maaliskuuta 2010
Kirkkainta kruunua kohti .... ja ...... Anna minulle tämä vuori
Liisa Kosonen on kirjoittanut tämän teoksen
KIRKKAINTA KRUUNUA KOHTI Anne Pohtamo - kauneuskuningattaresta evankelistaksi
Anne Pohtamolle vuosi 1975 oli suuren elämän muutoksen vuosi . Hänet kruunattiin Suomen kauneimmaksi ja pian myös Miss Universumiksi. Kuuluisuudella on ollut hohtonsa mutta myös hintansa.
Elämään on mahtunut seikkailua, romansseja, kamppailua maallisen ja taivaallisen välillä.
Kokemustensa kautta Anne Pohtamo- Hietasesta on kasvanut kristillisten arvojen ja perheen puolesta puhuja. Elämänn voiman syvin lähde löytyy
kauneuskuningattaren mukaan tietoisuudesta: paras on edessäpäin.
Toisen kirjan on kirjoittanut HELEN ROSE VEARE
ANNA MINULLE TÄMÄ VUORI
"Kymmenen `pakolaislähettiä` lensi Zairesta Lontooseen. Heidät oli pelastettu Simbasissien käsistä ja viiden kuukauden vankeudesta. Olin yksi näistä kymmenestä. Olin murtunut, mutta kuitenkin huojentunut. Olin ollut kuukausia kuoleman kanssa kasvokkain, mutta olin vielä elossa.
Nyt olimme jälleen yhdessä äitini kanssa. Hän oli elänyt läpi viisi yksinäistä kuukautta saamatta minulta minkaanlaista yhteydenottoa. Minut oli ilmoitettu kuolleeksi. Eräässä sanomalehdessä oli ollut etusivulla kuvani ja suuri teksti: `Lääkäri surmattu Ibambissa`.
Painajaismaisesta vankeudesta astuin passiiviseen unimaailmaan: olin unohtanut menneisyyteni. Lääkärini ehdotti, että terapiana kirjoittaisin elämästäni. Jotta siihen pystyisin, äidin olisi verestettävä muistoni. Lähdimme neljän kuukauden matkalle elämäni neljäänkymmeneen unohtuneeseen vuoteen.
Näin kertoo kirjan kirjoittaja Helen Roseveare.
Ja hän lisää: "Kun muistot heräsivät eloon, heräsi myös uusi halu aloittaa elämä uudelleen".
Meillä on myös kasetteina Helen Rosevearen tarina.
Olen saanut tämän kiinnostavan teoksen pojaltani joululahjaksi.
Hän on kirjoittanut omistuuskirjoituksen englanniksi, venäjäksi ja hepreaksi.
Ajankohtainen kakkonen ilmaisee Helen Rosevearesta näin
"Häntä mainitaan Afrikan äiti- Teresana. Kaiken pohjana on konstailematon usko."
KIRKKAINTA KRUUNUA KOHTI Anne Pohtamo - kauneuskuningattaresta evankelistaksi
Anne Pohtamolle vuosi 1975 oli suuren elämän muutoksen vuosi . Hänet kruunattiin Suomen kauneimmaksi ja pian myös Miss Universumiksi. Kuuluisuudella on ollut hohtonsa mutta myös hintansa.
Elämään on mahtunut seikkailua, romansseja, kamppailua maallisen ja taivaallisen välillä.
Kokemustensa kautta Anne Pohtamo- Hietasesta on kasvanut kristillisten arvojen ja perheen puolesta puhuja. Elämänn voiman syvin lähde löytyy
kauneuskuningattaren mukaan tietoisuudesta: paras on edessäpäin.
Toisen kirjan on kirjoittanut HELEN ROSE VEARE
ANNA MINULLE TÄMÄ VUORI
"Kymmenen `pakolaislähettiä` lensi Zairesta Lontooseen. Heidät oli pelastettu Simbasissien käsistä ja viiden kuukauden vankeudesta. Olin yksi näistä kymmenestä. Olin murtunut, mutta kuitenkin huojentunut. Olin ollut kuukausia kuoleman kanssa kasvokkain, mutta olin vielä elossa.
Nyt olimme jälleen yhdessä äitini kanssa. Hän oli elänyt läpi viisi yksinäistä kuukautta saamatta minulta minkaanlaista yhteydenottoa. Minut oli ilmoitettu kuolleeksi. Eräässä sanomalehdessä oli ollut etusivulla kuvani ja suuri teksti: `Lääkäri surmattu Ibambissa`.
Painajaismaisesta vankeudesta astuin passiiviseen unimaailmaan: olin unohtanut menneisyyteni. Lääkärini ehdotti, että terapiana kirjoittaisin elämästäni. Jotta siihen pystyisin, äidin olisi verestettävä muistoni. Lähdimme neljän kuukauden matkalle elämäni neljäänkymmeneen unohtuneeseen vuoteen.
Näin kertoo kirjan kirjoittaja Helen Roseveare.
Ja hän lisää: "Kun muistot heräsivät eloon, heräsi myös uusi halu aloittaa elämä uudelleen".
Meillä on myös kasetteina Helen Rosevearen tarina.
Olen saanut tämän kiinnostavan teoksen pojaltani joululahjaksi.
Hän on kirjoittanut omistuuskirjoituksen englanniksi, venäjäksi ja hepreaksi.
Ajankohtainen kakkonen ilmaisee Helen Rosevearesta näin
"Häntä mainitaan Afrikan äiti- Teresana. Kaiken pohjana on konstailematon usko."
Etelä- Suomen Sanomat "Helen ei julista sanomaansa, se hehkuu hänen silmistään, olemuksestaan. Pienen ulkoisen olemuksen sisällä on suuri sydän ja sielu."
"Mihinkään maailmassa Helen Roseveare ei mene antamaan, pikemminkin saamaan, kokemaan yhdessä. Ja kaikille hän on läheinen, ihminen, Helen. Hänen rehellinen avoimuutensa vaikuttaa lähes hämmentävästi." Keskisuomalainen
perjantai 12. maaliskuuta 2010
Sunshine award
Salla, ensimmäinen lastenlapsemme ♥
Tämä on meidän Salla tytöntypykkä, hän on kuusi -vuotias. Tässä hän oli kaverin nimppareilla, josta oli menty talvitapahtumaan. Pitihän saada kasvo maalaus muistok si
(kestää ainakin iltaan asti).
Mummille ja vaarille
piti päästä heti näyttämään. Niinkuin Minttu viime kerralla korviksiansa.
Salla on esikoulussa päivittäin,
tehtävät ovat kuulemma aivan helppoja. Äiti kertoi, että osaa melkein lukea. ♥
Salla on myös baletissa, he harjoittelevat kevätnäytökseen.
Minäkin haluaisin mennä juhlaan, mutta en ehkä voi, jos esim. sali on pieni (pyörätuoli on iso), tai sinne ei ole hissiä, tai joku muu este. ♥
Tytöt käyvät pyhäkoulua, vasta muutaman kerran ovat päässeet, jompi kumpi on ollut sairas. Milla meni aluksi yksin pyhäkouluun, ja ohjaajat kehuivat kuinka reipas hän on. Minttu ei ujostele yhtään, eikä ketään, oli tykännyt kovasti, niin että isosisko tahtoi ehdottomasti seuraavalla kerralla mukaan. Ja nyt he ovat pyhäkoulussa missä kerrotaan Jeesuksesta. Sallan eskariystäväkin oli siellä, se oli mukava yllätys. ♥
Salla on suosittu esikoulussa, häntä kutsutaan monien syntymäpäiville ja ystävien luokse leikkimään. Vaikka hän äitinsä sanojen mukaan on aluksi ujo.
Meillä oli tyttökerho lauantaina, Salla oli ohjaaja. Siellä oli maalausta ja piilosta ja piti olla aarteenetsintää, mutta iskä tuli ja tällä kerralla muu ohjelma jouduttiin jättämään.
Minun tekee mieleni sanoa Mintusta, hän ei pelkää eikä arastele, en tiedä onko se hyvä vai huono juttu. Eikä sano kovin herkästi kivustakaan,
vaikka kengät hankaisivat jalat verille, tyttö ei välitä, ( näin kävi viime kesänänäkin). Kun korviin laitettiin reiät, hän sanoi vaan auts...eikä muuta. Pistoksistakaan hän ei itke.
Milla on 4 -vuotias.
Minähän olen tietysti ylpeä lastenlapsistani, he ovat meille rakkaita ja tärkeitä.
Tahdon rakastaa kaikkia lastenlapsiani tasapuolisesti, sellaisena kuin he ovat. Siihen ei saa vaikuttaa luonne, ulkonäkö tai muu ominaisuus, tai osaaminen.♥ Ei myöskään se pelkääkö ja arastelee, tai ei pelkää, eikä arastele♥♥♥
Jokainen on ainukertainen. ♥
(kestää ainakin iltaan asti).
Mummille ja vaarille
piti päästä heti näyttämään. Niinkuin Minttu viime kerralla korviksiansa.
Salla on esikoulussa päivittäin,
tehtävät ovat kuulemma aivan helppoja. Äiti kertoi, että osaa melkein lukea. ♥
Salla on myös baletissa, he harjoittelevat kevätnäytökseen.
Minäkin haluaisin mennä juhlaan, mutta en ehkä voi, jos esim. sali on pieni (pyörätuoli on iso), tai sinne ei ole hissiä, tai joku muu este. ♥
Tytöt käyvät pyhäkoulua, vasta muutaman kerran ovat päässeet, jompi kumpi on ollut sairas. Milla meni aluksi yksin pyhäkouluun, ja ohjaajat kehuivat kuinka reipas hän on. Minttu ei ujostele yhtään, eikä ketään, oli tykännyt kovasti, niin että isosisko tahtoi ehdottomasti seuraavalla kerralla mukaan. Ja nyt he ovat pyhäkoulussa missä kerrotaan Jeesuksesta. Sallan eskariystäväkin oli siellä, se oli mukava yllätys. ♥
Salla on suosittu esikoulussa, häntä kutsutaan monien syntymäpäiville ja ystävien luokse leikkimään. Vaikka hän äitinsä sanojen mukaan on aluksi ujo.
Meillä oli tyttökerho lauantaina, Salla oli ohjaaja. Siellä oli maalausta ja piilosta ja piti olla aarteenetsintää, mutta iskä tuli ja tällä kerralla muu ohjelma jouduttiin jättämään.
Minun tekee mieleni sanoa Mintusta, hän ei pelkää eikä arastele, en tiedä onko se hyvä vai huono juttu. Eikä sano kovin herkästi kivustakaan,
vaikka kengät hankaisivat jalat verille, tyttö ei välitä, ( näin kävi viime kesänänäkin). Kun korviin laitettiin reiät, hän sanoi vaan auts...eikä muuta. Pistoksistakaan hän ei itke.
Milla on 4 -vuotias.
Minähän olen tietysti ylpeä lastenlapsistani, he ovat meille rakkaita ja tärkeitä.
Tahdon rakastaa kaikkia lastenlapsiani tasapuolisesti, sellaisena kuin he ovat. Siihen ei saa vaikuttaa luonne, ulkonäkö tai muu ominaisuus, tai osaaminen.♥ Ei myöskään se pelkääkö ja arastelee, tai ei pelkää, eikä arastele♥♥♥
Jokainen on ainukertainen. ♥
keskiviikko 10. maaliskuuta 2010
Minttu harjoittelee ♥
Mistä on pienet tytöt tehty?
Mistä on pienet tytöt tehty?
Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista
Mistä on pienet tytöt tehty?
Tämä kuva on otettu viime lauantaina, Mintulla on lyhyet hiukset, hän itse halusi, että ne leikataan. ♥
Eräänä kertana hän oli äidin kanssa kaupassa, siellä joku tyttö oli sanonut Mintulle: "hei poika...(Mintulla oli pipo päässä) ♥
Sen jälkeen Minttu tahtoi mennä katsomaan kemikalio osastolle
hiuslenkkejä ja nauhoja. Siellä hän puheli äidillensä: " ostatko nämä minulle?" Äiti ihmetteli, että ethän sinä nyt tarvitse, kun sinulla on lyhyet hiukset. "ei kyllä kohta ole, kasvatan pitkän tukan ja haluan jo valita...
Minttu ei halunnut, että luullaan pojaksi, siksi hän halusi mennä valitsemaan kaikkea mitä tytöillä on, lenkkejä ja hiusnauhoja. Pikkunen oli ollut kovin hämmentynyt pojaksi luulemisesta. ♥
Täällä mummilassa vaari sanoo tytöille, kun he tulevat meille: "mitäs pojat?" Minttu sanoo heti: "ei me olla mitään poikia, me ollaan tyttöjä."
Muistan kun meidänkin Kata ja Krista pikkutyttönä olivat leikkimässä kavereidensa kanssa niin mieheni sanoi heille: "mitäs pojat?, he: "me ei olla mitään poikia". Pikkutytöt ovat ihania, heitä närkästyttää, kun sanotaan pojaksi.
Luulempa, että pikku poikiakin harmittaa jos kiusotellaan tytöksi.
Isompanakin Kata ja Krista olivat nuortenillassa, jossa oli yleensä tyttöjä.
Kun miesohjaaja tuli paikalle hän sanoi ensimmäisenä mitäs pojat, se oli heistä hauskaa?:) ♥
sunnuntai 7. maaliskuuta 2010
MITÄ JOS RUKOILISIT?
Nyt otteita kirjasta MITÄ JOS RUKOILISIT kirjoittanut Ronald Dunn.
"Rukous on Jumalan keksintö", kirjailija väittää ajankohtaisessa kirjassaan. Dunnin mukaan rukous ei toteuta ihmisen tahtoa taivaassa vaan Jumalan tahtoa maan päällä. Siksi kirjoittaja haluaa, että kristityt eivät vain lukisi ja puhuisi rukouksesta vaan käyttäisi vät tätä Jumalan salaista asetta.
Rukous ohjusta han ei mikään voi torjua.
- Rukous muuttaa asioita - ja rukoilijaa! Se avaa Jumalalle mahdollisuuden toimia. Siksi rukousta ei tule vähätellä.
- "Ihminen on sitä, mitä hän on rukouskammiossaan". Rukous ei ole vaan
suoritus; se on asenne, elämää, joka vaikuttaa ihmisessä. Rukous on elävää yhteyttä Jumalaan ja yhteistyötä Hänen kanssaan.
-Suurinta mitä voin tehdä toiselle ihmiselle, on rukoilla hänen puolestaan.
- Tärkein edellytys muiden puolesta rukoilemiselle on se, että rukoilija tahtoo samaistua avun tarpeessa lähimmäiseen ja on valmis ottamaan hänen huolensa kannettavakseen. Se on puhtaimmassa merkityksessä hengen alttiiksi panemista veljiensä edestä.
- Esirukouksessa meidän taistelumme johtaa voittoon tai häviöön sen mukaan, suostummeko Kristuksen tavoin kärsimään ja kantamaan muiden kuormia jotain uhraten.
- Muistakaa vaikuttava esirukous vaatii meiltä unettomia öitä, näkymättömiä kyyneleitä, omien toiveiden ja mukavuuden uhraamista.
Uskon, että jos tahdomme seistä aukossa ja puolustaa toista ihmistä niin meidän on ensin annettava omaneduntavoittelun ja kunnianhimon, palkkiohaaveiden ja mukavuudenhalun kuolla itsessämme, vasta sitten meillä on oikeus odottaa satoa.
Jeesuksella on nimi jokaiseen inhimilliseen tarpeeseen:
Nälkäisille Hän on Elämän leipä;
Janoisille Hän on Virtaavan veden lähde;
Sairaille Hän on Gileadin balsami;
Kuoleville Hän on Ylösnousemus ja Elämä;
Yksinäisille veljeä läheisempi ystävä;
Laitapuolen kulkijoille Syntisten ystävä.
Herran samaistuminen ihmiseen saavutti huippunsa ristillä - siellä Hänet "luettiin rikollisten joukkoon" (Jes. 53:12).
Tapani Suonnon kirjoittama kirja- Valmistu Jumalan käyttöön
Esittelen teille Tapani Suonnon kirjoittaman kirjan
VALMISTU JUMALAN KÄYTTÖÖN
Kirja käsittelee johdatusta, Jumalan äänen kuulemista, kutsumuksen löytämistä, kiusausten kohtaamista, apostolista voittoisuutta, uskon olemusta jne. Se on tarkoitettu ihmiselle, joka haluaa nähdä Jumalan toimivan elämässään. Se ei tarjoa liian helppoja vastauksia, vaan auttaa
ymmärtämään elämän monimutkaisuut ta ja löytä mään myös Jumalan vaikeuksien keskeltä.
Sinulle, joka haluat Jumalan toimivan elämässäsi.
Kirjoitan ensimmäisestä luvusta vähän matkaa.
1. RAKASTA JA OLE RAKASTETTU
Psykiatri Karl Menninger on sanonut:
"Ihmiset ovat mielisairaalassa siksi, että heitä ei ole rakastettu tai he eivät ole rakastaneet. Tämä on heidän sairautensa. Kaikki muu on oiretta."
- Sanoessaan näin tuo tunnettu psykiatri määritteli ihmisen ahdistuksen perimmäiset syyt hyvin yksinkertaisella tavalla.
- Hän päätyi samaan, mihin eräs puuseppä lähes kaksituhatta vuotta aikaisemmin. Silloin Jeesuksen luo tuli "oikeaoppinen" fariseus ja esitti hänelle visaisen kysymyksen: "Mikä on suurin käsky laissa?" Se oli yksi kristillisen kirkon kohtalonhetkistä. Jeesuksen rinnalla olevat opetuslapset, fariseukset ja koko ympärillä oleva henkimaailma odottivat jännittyneenä mitä Jumalan Poika vastaisi. Jeesusta pyydettiin määrittelemään tulevan kristillisen herätyksen syvimmät perusteet. Hän ei hetkeäkään epäröinyt, kun hän vastasi: "Rakasta..." Kun näin teet, täytät koko lain ja saat kokea Jumalasi siunauksen kaikessa, mitä teet. "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sielustasi, kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi ja rakasta lähimmäistäsi, niinkuin itseäsi."
Rakkaus on koko kristillisen uskon perusta. Mutta se ei ole sitä vain filosofisena pohdintona tai kevytmielisenä livertelynä, vaan konkreettisena, itsensä kieltävänä uhrautuvana toimintana. Tuon rakkauden olemuksen me näemme täydellisenä Golgatalla, kun Ihmisen Poika riippuu ruoskittuna ja verta vuotavana ristillä. Jumalan Pojalle tuo rakkaus merkitsi Golgataa.
Tapani Suonto on toiminut lähes 35- vuotta evankelistana ja raamatunopettajana. Kirjan takana lukee 24- vuotta, mutta tämä on painettu elokuussa 1999.
VALMISTU JUMALAN KÄYTTÖÖN
Kirja käsittelee johdatusta, Jumalan äänen kuulemista, kutsumuksen löytämistä, kiusausten kohtaamista, apostolista voittoisuutta, uskon olemusta jne. Se on tarkoitettu ihmiselle, joka haluaa nähdä Jumalan toimivan elämässään. Se ei tarjoa liian helppoja vastauksia, vaan auttaa
ymmärtämään elämän monimutkaisuut ta ja löytä mään myös Jumalan vaikeuksien keskeltä.
Sinulle, joka haluat Jumalan toimivan elämässäsi.
Kirjoitan ensimmäisestä luvusta vähän matkaa.
1. RAKASTA JA OLE RAKASTETTU
Psykiatri Karl Menninger on sanonut:
"Ihmiset ovat mielisairaalassa siksi, että heitä ei ole rakastettu tai he eivät ole rakastaneet. Tämä on heidän sairautensa. Kaikki muu on oiretta."
- Sanoessaan näin tuo tunnettu psykiatri määritteli ihmisen ahdistuksen perimmäiset syyt hyvin yksinkertaisella tavalla.
- Hän päätyi samaan, mihin eräs puuseppä lähes kaksituhatta vuotta aikaisemmin. Silloin Jeesuksen luo tuli "oikeaoppinen" fariseus ja esitti hänelle visaisen kysymyksen: "Mikä on suurin käsky laissa?" Se oli yksi kristillisen kirkon kohtalonhetkistä. Jeesuksen rinnalla olevat opetuslapset, fariseukset ja koko ympärillä oleva henkimaailma odottivat jännittyneenä mitä Jumalan Poika vastaisi. Jeesusta pyydettiin määrittelemään tulevan kristillisen herätyksen syvimmät perusteet. Hän ei hetkeäkään epäröinyt, kun hän vastasi: "Rakasta..." Kun näin teet, täytät koko lain ja saat kokea Jumalasi siunauksen kaikessa, mitä teet. "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sielustasi, kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi ja rakasta lähimmäistäsi, niinkuin itseäsi."
Rakkaus on koko kristillisen uskon perusta. Mutta se ei ole sitä vain filosofisena pohdintona tai kevytmielisenä livertelynä, vaan konkreettisena, itsensä kieltävänä uhrautuvana toimintana. Tuon rakkauden olemuksen me näemme täydellisenä Golgatalla, kun Ihmisen Poika riippuu ruoskittuna ja verta vuotavana ristillä. Jumalan Pojalle tuo rakkaus merkitsi Golgataa.
Tapani Suonto on toiminut lähes 35- vuotta evankelistana ja raamatunopettajana. Kirjan takana lukee 24- vuotta, mutta tämä on painettu elokuussa 1999.
perjantai 5. maaliskuuta 2010
Tasainen verensokeri parempi terveys
Verensokeritasolla on yhteys toimeliaisuuteen, vireyteen ja energisyyteen.
Verenso keritason vakaus on todettu tärkeäksi painon hallin nan, sydämen terveyden ja jopa muistin ja ajattelun kannalta.
Pienikin häiriö verensokerin säätelyssä lisää sydäntautien, diabeteksen ja lihavuuden riskiä. Kun osaat valita päivittäiseen ruokavalioosi ruoka- aineita, jotka pitävät verensokerin tasaisena, olet hyvällä tiellä kohti tervettä elämää. Tärkein päätöksenteon paikka on ruokakauppa: valitse viisaasti ruoka- aineet ostoskoriisi.
"Tasainen verensokeri - parempi terveys" - kirja esittelee ruoka - aineita avokadosta äyriäisiin, joiden avulla voit tasapainottaa verensokeria. Jokapäiväistä ruoanlaittoa helpottavat ruokaohjeet, joissa käytetään näitä terveyttä edistäviä aineksia.
Verenso keritason vakaus on todettu tärkeäksi painon hallin nan, sydämen terveyden ja jopa muistin ja ajattelun kannalta.
Pienikin häiriö verensokerin säätelyssä lisää sydäntautien, diabeteksen ja lihavuuden riskiä. Kun osaat valita päivittäiseen ruokavalioosi ruoka- aineita, jotka pitävät verensokerin tasaisena, olet hyvällä tiellä kohti tervettä elämää. Tärkein päätöksenteon paikka on ruokakauppa: valitse viisaasti ruoka- aineet ostoskoriisi.
"Tasainen verensokeri - parempi terveys" - kirja esittelee ruoka - aineita avokadosta äyriäisiin, joiden avulla voit tasapainottaa verensokeria. Jokapäiväistä ruoanlaittoa helpottavat ruokaohjeet, joissa käytetään näitä terveyttä edistäviä aineksia.
torstai 4. maaliskuuta 2010
Kiitos!
Hei kaikki kivat blogiystävät
Sain vähän paremmin nukuttua viime yönä, olen kovin kiitollinen rukouksista. Minä uskon rukouksen voimaan,
uskon, että Jumala kuuli ne. Kiitän blogiystäväni, kun rukoilit ehkä oli joku toinenkin. Kiitos Jeesus, kun nukuin paremmin! Jeesus pyydän, että parantuisin, tai nukkuisin tulevana yönäkin, ettei minua koskisi.
Kaikki hyvä anti tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jossa ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa. En muista raamatunpaikkaa.
Sentähden minä sanon teille: "Kaikki mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva.
Mark. 11:24
Löysin vieras/päiväkirjan välistä pikku rukouksen,
en muista mistä tämä on, mistä runokirjasta.
KASVOJESI EESSÄ, JEESUS.
Kasvojesi eessä, Jeesus
polvistun.
Silmät kyynelveessä
tulen etees sun.
Huono vaelluksein
ollut tänäänkin,
siksi rukouksin
etees riennänkin!
Sain vähän paremmin nukuttua viime yönä, olen kovin kiitollinen rukouksista. Minä uskon rukouksen voimaan,
uskon, että Jumala kuuli ne. Kiitän blogiystäväni, kun rukoilit ehkä oli joku toinenkin. Kiitos Jeesus, kun nukuin paremmin! Jeesus pyydän, että parantuisin, tai nukkuisin tulevana yönäkin, ettei minua koskisi.
Kaikki hyvä anti tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jossa ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa. En muista raamatunpaikkaa.
Sentähden minä sanon teille: "Kaikki mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva.
Mark. 11:24
Löysin vieras/päiväkirjan välistä pikku rukouksen,
en muista mistä tämä on, mistä runokirjasta.
KASVOJESI EESSÄ, JEESUS.
Kasvojesi eessä, Jeesus
polvistun.
Silmät kyynelveessä
tulen etees sun.
Huono vaelluksein
ollut tänäänkin,
siksi rukouksin
etees riennänkin!
maanantai 1. maaliskuuta 2010
ANNA YSTÄVÄMME
Lucu Maua (L.M.) Montgomery, Kanadalainen kirjailija 1874- 1942.
Alkuperäinen teos ilmestyi nimellä Anne Green Gables v. 1908.
Anna kirjojen suomennos oli Hilja Vesalan 1920.
Anna- kirjoja on kahdeksan. Tapahtumat sijoittuvat, Avonleassa, Prinssi Edwardin saarelle. Orpo Anna Shirley on punatukkainen, puhelias,
herkkä, mielikuvituksellinen tyttö. Hänellä on vilkas mielikuvitus. Anna on kuitenkin hyvin rohkea ja rakastaa kauniita asioita.
Lapsettomat sisarukset Marilla ja Mattew adoptoivat Annan.
Anna- kirjat ovat luetuimpia tyttökirjoja. Japanissa ne ovat äärimmäisen suosittuja.
Minullakin on kaikki kahdeksan Anna- kirjaa hyllyssäni. Tänä jouluna sain yhdeltä tyttäreltä dvd- sarjan Annasta lahjaksi. Pääosaa näyttelee kanadalainen Megan Follows.
ANNA- KIRJAT
Annan nuoruusvuodet, Anna ystävämme, Anna opettajana, Annan unelmavuodet, Anna omassa kotonaan, Annan perhe, Sateenkaarinotko, Kotikunnaan Rilla.
Alkuperäinen teos ilmestyi nimellä Anne Green Gables v. 1908.
Anna kirjojen suomennos oli Hilja Vesalan 1920.
Anna- kirjoja on kahdeksan. Tapahtumat sijoittuvat, Avonleassa, Prinssi Edwardin saarelle. Orpo Anna Shirley on punatukkainen, puhelias,
herkkä, mielikuvituksellinen tyttö. Hänellä on vilkas mielikuvitus. Anna on kuitenkin hyvin rohkea ja rakastaa kauniita asioita.
Lapsettomat sisarukset Marilla ja Mattew adoptoivat Annan.
Anna- kirjat ovat luetuimpia tyttökirjoja. Japanissa ne ovat äärimmäisen suosittuja.
Minullakin on kaikki kahdeksan Anna- kirjaa hyllyssäni. Tänä jouluna sain yhdeltä tyttäreltä dvd- sarjan Annasta lahjaksi. Pääosaa näyttelee kanadalainen Megan Follows.
ANNA- KIRJAT
Annan nuoruusvuodet, Anna ystävämme, Anna opettajana, Annan unelmavuodet, Anna omassa kotonaan, Annan perhe, Sateenkaarinotko, Kotikunnaan Rilla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)