Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä
Elias, Eelis, Eeli, Eljas
Agricola-leivos lukutaidon puolesta
Agricolan Uuden testamentin käännös loi perustan suomen
kirjakielelle. Samankaltaista työtä tehdään edelleen, vaikka aika on
toinen. Kääntäessään Raamattua uusille kielille nykyiset pipliaseurat
luovat uusia kirjakieliä, jotka avaavat vähemmistökansoille tien luku-
ja kirjoitustaitoon omalla kielellä. Vielä tänä päivänäkin joka viides
maailman aikuinen on lukutaidoton. Lukutaito on perusihmisoikeus joka
edistää tasa-arvoa ja demokratiaa.
Suomen Pipliaseura järjesti vuonna 2014 kilpailun, jossa etsittiin suomen kirjakielen isälle omaa leivosta.
Heidi Harjulan
suunnittelemassa Agricola-leivoksessa yhdistyvät perinteikkyys ja
nykyaikaisuus. Leivos muistuttaa lukutaitotyön merkityksestä sekä
työstä, jota Mikael Agricola aikoinaan teki suomalaisten hyväksi. Toisin
kuin meille suomalaisille, oikeus omaan kirjakieleen ja lukutaitoon ei
ole kaikille kansoille itsestäänselvyys.
suomenkielistä vastinetta, Agricola joutui sellaisen kehittämään.
Agricola opiskeli Wittenbergin yliopiston filosofisessa tiedekunnassa
muun muassa latinaa, kreikkaa ja hepreaa. Kielten opiskelu mahdollisti
Raamatun lukemisen sen alkukielillä, kreikaksi ja hepreaksi. Latinan
kieli oli tuolloin yleinen oppineiston käyttämä kieli ja sen Agricola
oli oppinut jo kotimaassaan.
Opiskelujensa ohella Agricola jatkoi Raamatun suomentamista. Hänen
työnsä etenemistä voidaan osittain seurata kirjeistä, joissa hän
valittelee taloudellista asemaansa. Agricola lähetti kuningas Kustaa
Vaasalle 1537 varsin imartelevaan sävyyn kirjoitetun kirjeen, jossa
pyysi avustusta opintoihinsa ja raamatunkäännöstyöhönsä. Agricola ei
ilmeisesti kuitenkaan saanut kaipaamaansa tukea. Vuotta myöhemmin hän
lähestyi kuningasta uudella kirjeellä, jonka mukaan hän oli liittänyt
pienen kirjan kuninkaan pojalle Eerikille. Hieman epäselvää on, saiko
Agricola tuolloin toivomansa avustuksen.
Palattuaan Wittenbergistä Mikael Agricola työskenteli käännöksen parissa Turun koulun rehtorin toimen ohella.
Paavali Juustenin Suomen piispain kronikassa kääntäjäksi mainitaan
ainoastaan Agricola. On todennäköistä, että Agricola teki suurimman työn
itse. On kuitenkin mahdollista, että Agricolalla oli apunaan
työtovereita. Häntä ovat luultavasti avustaneet suomalaiset Martinus
Teit ja Simon Henrici Wiburgensis, jotka myös opiskelivat
Wittenbergissä.
Agricola aloitti opiskelunsa Viipurin latinankoulussa ja pääsi sittemmin Turun piispan Martti Skytten sihteeriksi. Agricola oli Suomessa uskonpuhdistuksen tärkein toteuttaja ja hän sai pappisvihkimyksensä 1530-luvulla.
Vuonna 1536 Agricola lähetettiin opiskelemaan Wittenbergin yliopistoon Saksaan. Hän suoritti opinnäytteensä filosofisessa tiedekunnassa ja valmistui maisteriksi 1539. Valmistututtuaan hänet valittiin Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Agricola riitaantui kuningas Kustaa Vaasan kanssa ja joutui jättämään koulun johtamisen vuonna 1548.
Turun piispan Martti Skytten kuoltua 1550 Agricola hoiti tämän tehtäviä, ja vuonna 1554 Kustaa Vaasa nimitti hänet virallisesti Turun piispaksi. Agricola kuoli vuonna 1557.
Uskonnollista kirjallisuutta kansankielellä
Uskonpuhdistuksen yhtenä tavoitteena oli Raamatun ja muiden kirkollisten tekstien kääntäminen kansankielelle. Lutherin mielestä kaikkien oli kyettävä lukemaan Raamattua omalla kielellään. Suomenkielisen uskonnollisen kirjallisuuden luomisesta tuli Mikael Agricolan elämäntyö.
ABC-kirja oli Agricolan ensimmäinen suomenkielinen teos. Se oli tarkoitettu erityisesti pappien käyttöön . Agricola suomensi Uuden testamentin ja se julkaistiin 1548 nimellä Se Wsi Testamenti. Rucouskiria Bibliasta (1544) sisälsi jumalanpalveluksia ja yksityistä hartautta varten tarkoitettuja rukouksia. Agricola suomensi myös osia Vanhasta testamentista ja kirjoitti käsikirjoja jumalanpalvelusta varten