
Jeesuksen kuolema rupesi käsittelemään sitä, mikä erotti Jumalan ja ihmisen, nimittäin ihmisen syntiä. Juuri päinvastoin kuin tavallisesti ajatellaan, Jumala ei kääntynyt pois ihmisestä synnin johdosta. Ei, ihminen kääntyi pois Jumalasta. Jumala etsi Aadamia täynnä tämän syntiinlankeemuksen jälkeen, kun taas Aadam piiloutui. Jumala ei jättänyt ensimmäistä murhaajaa;Kain jätti Jumalan läsnäolon (1 Moos. 4:16) Johannes kirjoittaa, että jos meidän sydämemme ei tuomitse meitä, Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaiken. Vaihtoehtoisesti,kun sydämemme ei tuomitse meitä, olemme rohkeita Jumalan edessä (1 Joh. 3:18- 20). Jumala tietää, että Jeesus on jo maksanut synnin, joka tuomitsee meidät. Vaikka me ehkä epäilemme ja sen johdosta menetämme rohkeutemme, Jumala ei katso meitä toisella tavalla syntiemme johdosta. Evankeliumia kuvataan joskus"liian hyväksi ollakseen totta", mutta se on totta. Mitä sinä ikinä oletkaan tehnyt, Jumala katsoo sinua rakastaen. Merkitseekö se sitä, että meidän pitää tehdä syntiä? Ehdottomasti ei! Synti tuhoaa elämämme ja vahingoittaa sieluamme. Kun sydämemme tuomitsee meidät, menetämme rohkeuden. Sitä vastoin Jumalan sydämen rakkaus meitä kohtaan on muuttumaton.
Jumalan ja ihmisen välinen vihollisuus olivat lain käskyjä, jotka Jeesus naulitsi ristille ja pyyhki pois kerran kaikkien edestä. Jumala tarttui koko maailman syntiongelmaan (1 Joh 2:2). Jumalan armo on ilmestynyt, ja kaikki voivat sen saada, ja ne, jotka ottavat sen vastaan, pelastuvat. Kun ymmärryksellä otamme vastaan sen, mitä Jeesus on tehnyt puolestamme, Jumala tekee meidät uusiksi luomuksiksi Kristuksessa. Uusi elämä meissä vaikuttaa tunne- elämäämme, suhteisiimme, avioliittoon, talouteemme ja elämämme joka alueeseen. Uusi luomus pyhittää meidät ja auttaa meitä elämään vanhurskaasti.
Peter Youngren
Tosi romanttinen ja ihana kuva/maisema!
VastaaPoistaNäin on,kuva on nätti.
VastaaPoista