Ajatuksia itsetunnosta

Itsetunto on käsitteenä haastava. Se on sisäinen, nä-kymätön ominai-suus.Se on painoton ja muodoton ja tavallaan täysin olematon,mutta sillä on suunnattomasti painoarvoa.
Tavallaan itsetunto on pelkkä ajatus,joka on jokaisen korvien välissä.Se on eräänlainen uskomus,oletusarvo.Ja koska se on ajatus,se on koko ajan muuttuva.
Ei ole mitään teknistä menetelmää,jolla voisi mitata omaa itsetuntoa.
Itsetunnolla on "näkymättömyydestään"huolimatta valtava merkitys.Se on jatkuvasti läsnä ja vaikuttaa suoraan ihmiseen itseensä - hänen olemukseensa,ajatuksiinsa ja tekoihinsa,ja myös siihen,miten muut hänet ymmärtävät ja suhtautuvat.
Ihminen tekee koko ajan havaintoja toisista.Jo pelkkä olemus kertoo monille paljon.Lisäksi hän tarkkailee ,miten kukin tuo itsensä esiin,esimerkiksi miten joku tulee huoneeseen:sisääntulo
ja kädenpuristuskin ovat viestejä.Lisäksi jotain voi päätellä ilmeestä,asennosta,käsien liikkeestä,tavasta puhua tai pitää päätä pystyssä.Käytös ja olemus,ulkoasu ja siisteys,ne kaikki kertovat ihmisestä - ja heijastavat hänen itsetuntoaan,olipa se sillä hetkellä sitten hyvä tai huono.
Näistä samoista syistä hyvää itsetuntoa voi oppia myös näyttelemään.Ensivaikutelma, jonka toisista saa, on tärkeä, mutta se voi olla myös väärä. R C ja E K