Näytetään tekstit, joissa on tunniste järjestelyjä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste järjestelyjä. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Kaappien "penkomista"

Rukous muuttaa asioita, ennenkaikkea itseä, jos minä rukoilen, muuttaa se siis minua. -Totinen usko on luja sentähden; koska se ei odota mitään itseltään, vaan kaiken Jumalalta, ja Hänelle ei mikään ole mahdotonta. - "Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä; sillä huominen päivä pitää murheen itsestään." Matt. 6:34
Minulle on tullut valtava innostus penkoa kaappeja, jospa löytyisi poisheitet tävää tavaraa. Tuntuu, että joka paikka on täynnä, kaapit suorastaan "pursuilee" ylimääräistä ja vaatehuoneetkin näyttävät olevan täynnä. Oikeasti vaatteita on tullut silloin tällöin annettua lähetyksel le. He vievät niitä Viipurin lastenkoteihin, katulapsille ja vanhuksille. Aikanaan tuli ostettua paljon ihania vaatteita osa liian isojakin. Sitten en voinut käyttää niitä, kun olin jotakuinkin petissä, jäin odottamaan terveyttä, että sitten pidän, kun tervehdyn.
Aikaa on kulunut, en ole parantunut, joten olen saanut antaa niitä pois, suuri osa on käyttämättömiä, joissakin on vielä hintalappu. Kirpputoreiltakin löysin astioita, esineitä ja vaatteita. Siellä oli kiva käydä, nyt en ole käynyt vuosiin.
Nykyisin olen harjoitellut antamista, joistakin tavaroista on ollut muka vaikea luopua, vieläkin. Perjantaina mies vei kaksi isoa laatikollista astioita fidan kirpputorille.
Minä en itse jaksa touhuta, niin paljon kuin tahtoisin/haluaisin, mutta onneksi mies on mukana auttamassa. Eräässä komeron sopukassa oli laatikko, jonka pohjalta löysin kuvia, teki heti mieleni kuvata ne, ja laittaa esille blogiini. Tottakai ne olivat lastemme valokuvia, huomenna mahdollisesti laitan lisää.
Olohuoneen pöydällä on kirpputorilaatikko, johon erotin jo kuusi kahvikuppia aluslautasineen, muutamia esineitä ja taulu, jms. Ihanaa, kun saan antaa pois ylimääräistä tavaraa, kyllä sitä onkin kertynyt. Vahinko vaan, kun en jaksa tehdä, kun vähän.
On se melko surullista, kun en pääse liikkumaan, en hoitamaan kotia, enkä "hääräämään" niinkuin perheenemännän tulisi häärätä. Tahtoisin tehdä kaikkea, varsinkin kaikkea mitä en voi tehdä.
Nyt kuitenkin tässä Jumalan kasvojen alla, kiitos kumpuaa sydämestäni Hänelle, joka on luonut taivaan ja maan ja meren ja kaikki mitä niissä on.
Voikaa hyvin lukijani!
Hyvää yötä, Jeesus myötä!