Näytetään tekstit, joissa on tunniste ajatuksia.... Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ajatuksia.... Näytä kaikki tekstit

tiistai 8. kesäkuuta 2010

Ajatuksiani, huoliani

Heippa kivat ja ihanat "blogilandialai set", nyt tuon talon lähellä oleva puu on jo noin tuuhealehtinen ja vihreä. Aiemmin kun kuvasin suunnilleen samasta kohtaa tuota puuta, oli lehdet vasta puhjenneet, ne olivat ihan "pikkuriikkisiä, " hädin tuskin vielä edes näkyivät.

Minua harmittaa länsimaiden media, jossakin kuulin osuvan ilmaisun: "täällä mediaa ja ihmisiä viedään kuin pässiä narusta".
Israel on aina syyllinen osapuoli, Israel teki sitä ja se teki tätä, Israelin teot on tuomittavia. Meidänkin valtiot puolustavat kansalaisiaan, miksei Israelkin saa? Mitä me tehtäisiin jos vuosien ajan ammuttaisiin raketteja maahamme päivittäin ja itsemurhapommittajat milloin tahansa uhkaisivat kansalaisiamme. Israel on pieni maa kartalla, noin Hämeenläänin kokoinen, ja sekin pitäisi luovuttaa. Jatkuva painostus kaikkialta on tuhoisaa ihmisille, jotka siellä asuvat. MIKSI? Rakkaat ihmiset ottakaa selvää asioista, ei se aina ole niin kuin media ilmoittaa, tai miltä näyttää, ehkä tiedotusvälineillekään ei anneta todellista tietoa, mene ja tiedä. Sempä vuoksi kaikki kannattaa varmistaa.
Tämä asia minua huolestuttaa, josta tuossa vuodatin teille. Kumpa me suomalaiset yhtenä rintamana oltaisiin Israelin puolella, ihanan maan, joka joutuu taistelemaan olemassaolonsa puolesta. Eikö kaikilla pitäisi olla yhtäläinen oikeus elää maassansa ja kansansa keskellä rauhassa ja turvassa. Ja eikö kaikilla mailla ole oikeus puolustaa, niin mekin tehtäisiin.
Ilman, että alituinen uhka on päällä, myös kansainvälinen painostus ja uhka.
Ps. 122:6-7

God- I pray for the people who live in coutries that are at war.
May they soon know peace and start to live without fear.
Amen!

- Olen huolissani myös Suomen kansan hengellisestä tilasta.
Meidän maamme tarvitsee kansallisen herätyksen.




perjantai 4. kesäkuuta 2010

Lauantain ajatuksia

Toisessa kuvassa olen mieheni kanssa ja toisessa rakkaan tyttäreni Kristan kanssa. Kristasta ja minusta löytyisi varmaan kin monenlai sia kuvia, mutta laitoin nyt Katan vierailun aikana otetuista tämän.
Olen kohta selviämässä flunssa -kurkku/nuhavaivoistani, mutta Krista vielä taistelee "niiden kourissa", se oli yksi syy, mikseivät lapset tulleet meille, vaikka lauantai on heidän kyläilypäivänsä. Kristiina nimittäin soitteli päivällä, jolloin ääneni kuului vain matalana pihinänä, hän päätteli siitä etteivät he voi tulla saamaan tartuntaa. Mutta jonain arki-iltana poikkeavat. Katalla on myös kurkku kipeänä, se on sitkeää, kun saa otteen. Minulle ei yleensä tule flunssat.
Olen etsinyt vähän tietoa Israeliin liittyvistä asioista ja tekee mieleni kirjoittaa niitä.
Minulla on paha mieli, kun Israelia painostetaan luovuttamaan omia alueitaan.

Minä tahdon siunata Israelia, rukoilla
sen kansan puolesta, rakkaan juutalaisen kansan puolesta, joka on Jumalan valittu kansa. Ei siksi, että se olisi parempi kansa, vaan Jumalan aivoituksen mukaan valittu.
Ja Hän ei valintaansa kadu, vaan on uskollinen ja totinen. Olet ylistetty Pyhä kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki.