Mikael Agricolan päivä

               Mikael Agricolan päivä,  suomen kielen päivä 
Elias,  Eelis, Eeli,  Eljas

                                                                              

Agricola-leivos lukutaidon puolesta

Agricolan Uuden testamentin käännös loi perustan suomen kirjakielelle. Samankaltaista työtä tehdään edelleen, vaikka aika on toinen. Kääntäessään Raamattua uusille kielille nykyiset pipliaseurat luovat uusia kirjakieliä, jotka avaavat vähemmistökansoille tien luku- ja kirjoitustaitoon omalla kielellä. Vielä tänä päivänäkin joka viides maailman aikuinen on lukutaidoton. Lukutaito on perusihmisoikeus joka edistää tasa-arvoa ja demokratiaa.
Suomen Pipliaseura järjesti vuonna 2014 kilpailun, jossa etsittiin suomen kirjakielen isälle omaa leivosta. Heidi Harjulan suunnittelemassa Agricola-leivoksessa yhdistyvät perinteikkyys ja nykyaikaisuus. Leivos muistuttaa lukutaitotyön merkityksestä sekä työstä, jota Mikael Agricola aikoinaan teki suomalaisten hyväksi. Toisin kuin meille suomalaisille, oikeus omaan kirjakieleen ja lukutaitoon ei ole kaikille kansoille itsestäänselvyys.

suomenkielistä vastinetta, Agricola joutui sellaisen kehittämään.
Agricola opiskeli Wittenbergin yliopiston filosofisessa tiedekunnassa muun muassa latinaa, kreikkaa ja hepreaa. Kielten opiskelu mahdollisti Raamatun lukemisen sen alkukielillä, kreikaksi ja hepreaksi. Latinan kieli oli tuolloin yleinen oppineiston käyttämä kieli ja sen Agricola oli oppinut jo kotimaassaan.
Opiskelujensa ohella Agricola jatkoi Raamatun suomentamista. Hänen työnsä etenemistä voidaan osittain seurata kirjeistä, joissa hän valittelee taloudellista asemaansa. Agricola lähetti kuningas Kustaa Vaasalle 1537 varsin imartelevaan sävyyn kirjoitetun kirjeen, jossa pyysi avustusta opintoihinsa ja raamatunkäännöstyöhönsä. Agricola ei ilmeisesti kuitenkaan saanut kaipaamaansa tukea. Vuotta myöhemmin hän lähestyi kuningasta uudella kirjeellä, jonka mukaan hän oli liittänyt pienen kirjan kuninkaan pojalle Eerikille. Hieman epäselvää on, saiko Agricola tuolloin toivomansa avustuksen.
Palattuaan Wittenbergistä Mikael Agricola työskenteli käännöksen parissa Turun koulun rehtorin toimen ohella.
Paavali Juustenin Suomen piispain kronikassa kääntäjäksi mainitaan ainoastaan Agricola. On todennäköistä, että Agricola teki suurimman työn itse. On kuitenkin mahdollista, että Agricolalla oli apunaan työtovereita. Häntä ovat luultavasti avustaneet suomalaiset Martinus Teit ja Simon Henrici Wiburgensis, jotka myös opiskelivat Wittenbergissä.

Agricola aloitti opiskelunsa Viipurin latinankoulussa ja pääsi sittemmin Turun piispan Martti Skytten sihteeriksi. Agricola oli Suomessa uskonpuhdistuksen tärkein toteuttaja ja hän sai pappisvihkimyksensä 1530-luvulla.

Vuonna 1536 Agricola lähetettiin opiskelemaan Wittenbergin yliopistoon Saksaan. Hän suoritti opinnäytteensä filosofisessa tiedekunnassa ja valmistui maisteriksi 1539. Valmistututtuaan hänet valittiin Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Agricola riitaantui kuningas Kustaa Vaasan kanssa ja joutui jättämään koulun johtamisen vuonna 1548.

Turun piispan Martti Skytten kuoltua 1550 Agricola hoiti tämän tehtäviä, ja vuonna 1554 Kustaa Vaasa nimitti hänet virallisesti Turun piispaksi. Agricola kuoli vuonna 1557.

Uskonnollista kirjallisuutta kansankielellä

Uskonpuhdistuksen yhtenä tavoitteena oli Raamatun ja muiden kirkollisten tekstien kääntäminen kansankielelle. Lutherin mielestä kaikkien oli kyettävä lukemaan Raamattua omalla kielellään. Suomenkielisen uskonnollisen kirjallisuuden luomisesta tuli Mikael Agricolan elämäntyö.

ABC-kirja oli Agricolan ensimmäinen suomenkielinen teos. Se oli tarkoitettu erityisesti pappien käyttöön . Agricola suomensi Uuden testamentin ja se julkaistiin 1548 nimellä Se Wsi Testamenti. Rucouskiria Bibliasta (1544) sisälsi jumalanpalveluksia ja yksityistä hartautta varten tarkoitettuja rukouksia. Agricola suomensi myös osia Vanhasta testamentista ja kirjoitti käsikirjoja jumalanpalvelusta varten