torstai 15. tammikuuta 2015

Kylässä 9.1.2015.

               
                          Hei taas rakkaat ystäväni täällä bloggerissa!  
Eilen  14.1. oli  Sakarin ja Sakun nimipäivä, onnea molemmille! 
 Ja Zachris Topeliuksen syntymäpäivä.  Sakarias tarkoittaa hepreassa "Jahve on muistanut". 
 Nimi on ollut käytössä vuosisatoja.  Sakari yltää  yhä poikien 50 kärjessä -listalle.
  Nyt 15.1. onnittelemme Soljaa!  Solja edustaa vanhaa  suomalaista nimikantaa.  Se nousi unohduksesta 1940-luvulla,  kun professori Martti Rapola keksi sen  hämäläisestä paikannimestä Soljala ja antoi  nimeksi tyttärelleen.                    
                             
   
Tämän päivityksen aiheenani on muutamin sanoin kertoa kyläilystä  tyttäremme Krista Marjaanan ja hänen miehensä Markon kotiin katsomaan heidän jouluansa. 
Oli perjantaipäivä,  kouluista ja töistä
 parin päivän 
 huilaaminen,  viikonloppu vapaa,  ja 9 päivä tammikuuta v.2015.
 SIlloin  sää  oli  kovasti tuulinen ja lunta  pyrytti  räntänä.  Meidän kyläily sujui mukavissa merkeissä.  Marko oli vastassa avaamassa ovea:) 



   
                              Katselimme  ensin  ympärillemme ja ihastelimme kuinka  nuoret olivat  laittaneet  kauniin  joulukodin,  ja mekin pääsimme sitä  katsomaan.  
 He olivat järjestelleet muuton jäljiltä laatikoista  tavaroita paikoilleen, siksi eteinen ja muut paikatkin näyttivät  meistä  niin isoilta:)  
 Muutama kuva ikuistettiin heti.



 
Pääsin nuorten kanssa  kuvaan, Sakari halusi ottaa kuvia meistä,  eikä halunnut tulla itse kuvatuksi.
 Kun olimme kahvilla olohuoneessa,  ikuistin  hänet kuitenkin. Kun minulla ei ole pyörätuolia mukana, 
 menen istumaan sohvalle tyynyjen ollessa tukena, 
 ja Sakari sitten nostaa minut sieltä  ylös,  kun en itse pääse.



















Meille oli tarjoiluna pannukakkua
 kermavaahdon ja mansikoiden kera:) Kieli oli  mennä mukana,  kun ne maistuivat niin hyviltä,  nam.  Nytkin kun kirjoitan tätä miltei tunnen sen maun:)  







                Heillä on paljon kirjoja,  kumpikin lukee
 miltei päivittäin.
Pitkä seinä ikkunasta eteiseen menevään oviaukkoon asti on  hyllyköitä  peräkkäin,  ja  ne  ovat täynnä lukemista, 
 sekä  lisäksi   tietenkin  lukuisat 
 dvd  ja cd  kokoemat :) :) :) ♥ ♥ ♥

                                                                                                   

                                                                                                 




                       Kotona sitten Sakari otti minusta ainoat tonttumyssykuvat:) 


jj

maanantai 12. tammikuuta 2015

Joulukuvia ♥


 Vieläkin joulua,  se oli taas ihanaa yhdessäoloa:) ♥ Riemullista :)  

 
Näin olemme saaneet  jälleen viettää yhden joulun lapsiemme kanssa.  Sain suloisia lahjoja rakkailtani, 
olin tosi ilahtunut 
Tykkäsin lahjoista, olin liikuttunut niitä katsellessani,  tiedän,  että ne ovat    rakkaudella annettuja:) 

 Sain kirjoja, vaatteita -tunikan, puseron,liivin,  ja monivitamiinipurkin,  mies sai D-vitamiinia ja Vi-sibliinipaketin, sukkia saimme,pörrösukat,  pyyhkeitä, 
 ja jotain muutakin.
 Kiitos teille aarteemme.




 Tärkein aarteemme on kuitenkin Jeesus Kristus, neitseestä syntynyt Jumalan Poika.
 Kolmiyhteinen Jumalamme, Isä Poika ja Pyhä  Henki. Jeesuksen syntymäjuhlaa vietämme jouluna,  siksi meillä  on joulu,  Jeesus on Joulun Herra.
Se ei merkitse mitään, että  Jeesuksen syntymä on eri  aikaan,  ehkäpä syksyllä.  Me iloitsemme Taivaallisen Kuninkaamme ja Herramme syntymisestä.





  
        Kahville oli hauska kokoontua yhdessä, täytekkua, torttuja, suklaata, cipseja, ja  juustonakseja 
 maiskutellen,  niistä  nauttien.

  Sain ison laatikollisen lakua, piippuja, joululahjaksi, niistä tulee lapsuus mieleen. 
                                   




              Joulutortut ovat  minun herkkuani,  joskus syksyn aikana mies laittoi meille  sunnuntain päiväkahville kaksi  torttua molemmille:) ♥








perjantai 9. tammikuuta 2015

Joulun kellot kajahtaa

                 
                                    Joulukuvia ♥
 Laitoin niitä  kansioistani ihan peräkkäin, sen  kummemmin  järjestemättä, kun kuvia on vielä paljon, ihmekös tuo,  kun kuvia  räpsittiin  kolmella kameralla.

 Mukavaa loppuviikkoa, rauhaa, rakkautta ja
 onnistumisen iloa:) 
 Arki tuntuu kivalta,  vaikka jäin silti 
kaipaamaan joulua, 
 ja ihmettelemään kuinka pian kaikki lipui ohitse.

Päivittelen usein:  "kuinka nopeaa on tämä ajankulu,
ihankuin en ehtisi mukaan", 
Miltä teistä tuntuu rakkaat blogiystävät,  vai olenko ainoa joka tuntee näin?






                       
                                 
                                          b


























         Aluksi  en kehdannut laittaa näitä kuvia missä minun "pökkelö" jalkani näkyy hameen ollessa kasassa. Sitten mietin etten voi mitään sille,  että jalka on semmonen.
 olen aina käyttänyt pitkää hametta, ettei jalat näy. Kolmetoistavuotiaasta lähtien olen joutunut peittämään jalat  joko pitkällä hameella tai  pitkillä housuilla, ihanaa,  kun on ne mahdollisuudet. Se on se iloinen puoli  asiasta:)
 Muutenhan niistä  rankoista  kokemuksista  ei ole  vuosien varrella voinut iloita. 
 Mutta on niin paljon elämässä ilon ja kiitoksen aihetta.  Kaikkein suurin kiitos nousee Taivaan Isälle,  Jeesukselle,  Pyhälle  Hengelle, meidän Jumalallemme. ♥