KRISTUS- KESKEISEKSI KASVAMINEN......jatkoa

ITSEKESKEISYYS VOI KASVAA MYÖS YLPEYDESTÄ, HARHAKUVISTA JA TAISTELUISTA, JOTKA ISKOSTUVAT MEIHIN SYVÄLLE VARTTUESSAMME HÄIRIINTYNEESSÄ KODISSA. Tästä asiasta puhutaan 1. Moos. 25- 36: ssa, kolmessa kertomuksessa Jaakobista ja Eesausta. Kertomukset Jaakobista opettavat meille ehkä jotain omasta elämästämme. Vanhempamme ovat voineet käyttää meitä pelinappuloina valtapeleissään, aivan niin kuin Rebekka käytti Jaakobia. Olemme ehkä oppineet Jaakobin lailla valehtelemaan, pettämään ja huiputtamaan miellyttääksemme jotakuta toista ihmistä.------------- Eesaun tavoin

myymme helposti esikoisoi keutemme ja kannamme sydämes sämme katke ruutta kostoa ja väkivallan siementä. Niin kuin Jaakobin meidän on ehkä kärsittävä monia vuosia itsekkäiden tekojemme seurauksista, ennen kuin vihdoin olemme tilanteessa, jossa antaudumme Jumalalle. Ehkä meidän on painittava Jumalan kanssa ja vammauduttava kuten Jaakob, ennen kuin ymmärrämme, ettemme voi enää leikkiä Jumalaa ja että meidän on annettava haavamme hänen hoidettavikseen, ennen kuin voimme parantua.

-- Kun minäkuvamme särkyy, meissä saattaa kehittyä ominaisuuksia, käsityksiä ja toimintatapoja, joiden avulla pyrimme varjelemaan itseämme kovalta elämäntodellisuudelta. Heikon itsetuntomme takia yksi tai useampi seuraavista piirteistä sopii meihin:

- ITSEKESKEISYYS

-------Käyttäydymme ikään kuin koko maailma pyörisi meidän ympärillämme.

- OMAHYVÄISYYS

-------Tahdomme olla aina oikeassa ja yritämme jatkuvasti todistaa tekomme oikeiksi.

-USKO HARHAKUVITELMIIN

-------Emme näe itseämme ja elämäämme realistisesti; sen sijaan keksimme fantasioita, joihin alamme uskoa ja joiden mukaisesti alamme käyttäytyä.

-USKO ITSEPETOKSEEN

-------Piiloudumme kulissien ja naamioiden taakse peittääksemme todellisen olotilamme. Kiellämme jatkuvasti todelliset tunteemme, reaktiomme ja motiivimme.

--ITSEKKYYS

-------Panemme etusijalle oman etumme, ja nautintomme ja hyvinvointimme ottamatta toisia huomioon.

- YLPEYS

-------Käyttäydymme kuin uskoisimme olevamme muita parempia.

- ITSERIITTOISUUS

-------Käyttäydymme ikään kuin vain itse tietäisimme, mikä meille ja perheellemme on parhaaksi. Vakuutamme itsellemme,, että voimme parantua ilman Jumalan tai kenenkään muunkaan apua.

-ITSETUHOISUUS

-------Omaksumme hengenvaarallisia käyttäytymismuotoja, jotka voivat tuhota meidät henkisesti, fyysisesti, emotionaalisesti ja hengellisesti.

--Kaikki nämä sairaat tilat yhdessä ja jokainen yksitellen estävät meitä löytämästä todellista minäämme Kristuksessa. Jos tahdomme tulla sellaiseksi kuin Luoja on meidät tarkoittanut, edessämme on matka itsemme löytämiseen; ja jos itse tahdomme, Kristus tulee oppaaksemme.

-- Tahdoimmepa uskoa sitä tai emme, meidät on luotu Jumalan kuvaksi ja Jumalan kaltaisiksi, ja Jumala haluaa meidän kunkin panevan täytätöön ne mahdollisuudet, jotka hän meihin on luonut. Tämä kuva on todellinen minämme, syvällä sisimmässämme, piilossa sisäisen haavoittuneen lapsemme sydämessä, ja se kamppailee päästäkseen vapauteen. Kun annamme Pyhän Hengen lempeän kosketuksen parantaa ja vapauttaa lapsen sisimmässämme, meille alkaa selvitä, keneksi meidät on luotu.

-- Jumala on siunannut meidät kaikki antamalla elämäämme oman arvon, ainutkertaisuuden, lahjoja, kykyjä, persoonallisuuden, elämäntehtävän ja tarkoituksen. Esikoisoikeutemme, perintömme ja identtiteettimme on lunastettu Jumalan ainoan Pojan, Herramme Jeesuksen Kristuksen kuoleman hinnalla. Kun tämän tajuamme, se ei voi olla vaikuttamatta positiivisesti minäkuvaamme edistämättä suuresti toipumistamme.