maanantai 28. syyskuuta 2009

TYTÖN KYYNELEET

Olen lapsi kauniin Karjalan; pieni tyttönen koulussa Jumalan. Sain kodin luona toisten lapsien ja leivät jokapäiväisen. Meitä monta on samanlaista näissä lastenkodeissa. Liian monta hyljättyä orpolasta vieraissa maisemissa. En koskaan ole tuntenut isän ja äidin rakkautta, en koskaan ole kulkenut käsikädessä mummoni kanssa.
En syytä heitä kumpaakaan, kai heilläkin taistelunsa oli.
Kuoli isä jo nuorena huumeisiin, niin on minulle kerrottu. Ja sairaus vei äitini kuolemaan, miksi täytyikään olla niin?
Meitä on monta samanlaista näissä lastenkodeissa, maailman hylkäämää ihmislasta kaduilta ja kujilta.
Olen oppinut täällä tietämään lammasten Hyvästä Paimenesta.
Sen viestin toivat tullessaan ystävät Suomen maasta. Nyt tiedän, että minullakin on isä, joka minua rakastaa, ja että taivaassa on uusi koti, jossa Jeesus asustaa, ja vaikka vielä olenkin täällä, enkä tunne huomista, minä uskon, että ylhäällä siellä on elämä iankaikkinen.
Jää kerran taakse tämä lastenkoti, sen päivät ilon ja itkujen.
Ei taivaassa itketä enää orvon kyyneleitä, kun ollaan kotona luona Jeesuksen.
Emmi Polo

4 kommenttia:

  1. Koskettava.Jotkut joutuvat asumaan lastenkodissa.Ei sitä ole tullut itse edes mietittyä juurikaan.Kerran meidän kaikkien kyyneleet kuivataan.

    VastaaPoista
  2. Koskettavaa,jotkut joutuvat asumaan lastenkodissa,ei ole omaa kotia,ei isää,ei äitiä.Mutta on Taivaan Isä.
    Kerran heidänkin kyyneleensä kuivataan,ja meidän kaikkien Kiitos Kata!

    VastaaPoista
  3. Onpas koskettavaa!monta lasta on lastenkodissa orpoja ja hylättyjä!varmasti heillä on tosi rankkaa elämässä ja myös katulapsilla!Ovat ilman vanhempia,sitä on vaikea itse kuvitella!Heillä taitaa olla aika yksinäinen olokin!Hyvin tehty Kirsti!

    VastaaPoista
  4. Niin jotkut pikku ressukat ovat orpokodissa. Ja kaipaavat kotia ja läheisiä ihmisiä vierelleen.Niin myös katulapset kärsivät.Kiitos sinulle Krista!

    VastaaPoista