keskiviikko 23. syyskuuta 2009

KOKEMUS ISRAELISTA

Juudean erämaan kivet narskuvat kenkieni alla. Viileä iltahämärä on tervetullut vastapaino päivän paahtavalle helteelle. Vain satunnaiset kamelinhuudot rikkovat läheisestä teltasta vaimeana kaikuvan ylistysmusiikin.
Lähden kävelylle keskelle autiomaata sulattelemaan kulunutta viikkoa, jäsentelemään viime päivien tapahtumarikkaita hetkiä. Pimeänä kaartuva tähtitaivas tuntuu täällä läheismmältä kuin missään muualla. Erämaan hellät tuulenvireet muistuttavat minua siitä, miksi todella olen täällä. Isän luona Pyhässä Maassa.

Grafted- työn eli ICEJ: n nuorten aikuisten työmuodon järjestämä Summer Hands On Tour tarjoaa joka vuosi ainutlaatuisen näkökulman Israeliin. Tänä vuonna nelisenkymmentä nuorta ympäri maailmaa kokoontui Israeliin palvelemaan ja lohduttamaan Jumalan valittua kansaa. Minä olin yksi heistä.

Nimensä mukaisesti matkan tärkein tehtävä on tarjota nuorille aikuisille mahdollisuus palvella käytännön teoilla Israelin kansaa. Tämän vuoden erityinen teema oli holokaustista selvinneet.
Siivosimme juutalaisvainoissa kärsineiden koteja, esitimme heille musiikkia ja kuuntelimme heidän koskettavia elämäntarinoitaan, Kenties kaikkein mieliinpainuvimpia hetkiä olikin se, kun saimme laulaa yhdessä heidän kanssaan Israelin kansallislaulua Hatikvaa. Jopa pyörätuolissa istuva vanhempi naishenkilö nousi kyynel poskellaan seisomaan, kun uusi kristittyjen sukupolvi halusi välittää toivoa holokaustin haavoittamien ihmiskohtaloiden keskelle.

Ennen kymmenpäiväistä kiertuetta minua huolestutti se, miten ympäri maailmaa tulleet ihmiset tulisivat toimeen keskenään. Mutta jo ensimmäinen kokoontuminen saapumisiltana osoitti huoleni turhaksi. Hauskat tutustumisleikit rikkoivat jään, ja viimeistään yhteisten rakennus- ja maalausprojektion myötä saimme huomata, miten samanlaisia ihmisiä me loppuviimein olemme.


Suomalaisten erikoinen englanninkielen lausuminen herätti toki hilpeyttä amerikkalaisissa, ja eteläafrikkalaisten hauskat sananvalinnat saivat hymyn nousemaan kanadalaisten huulille. Kulttuurieroista huolimatta yhdistäviä tekijöitä oli kuitenkin enemmän. Etenkin yhteinen Pelastaja ja halu siunata Israelin kansaa.


Juudean erämaan kivet huutavat minulle omaa ikuista sanomaansa. On ainutlaatuista viettää kymmenen päivää niillä seuduilla, joille Raamatun henkilöt Aabrahamista varhaisiin kristittyihin laskivat uskomme perustan . Jään toivomaan, että ovet luvattuun maahan aukeisivat minulle jatkossakin. Teltasta kantautuva ylistysmusiikki kertoo uudesta sukupolvesta, joka on valmis huutamaan kilpaa kivien kanssa.
Ville Mäkipelto



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti