Juhannusaatto

NÄitä ihania ruusuja etsin kuvavalikoimistani ja löytyi viimein. Juhannusaatto meillä on herttainen, kesätaivas on sininen, pirtti on jo pesty puhtoinen, pihamaakin laastu on. Koivujen lehvät portailla huiskii kesän riemusta pihlajat kuiskii, metsiköstä kielot kannettiin, sinikukat huoneisiin. Näin laulun sanoin, enpä tiedä menikö sanat oikein, mutta näin muistin. Ollaan saavuttu taas keskikesän juhlaan, juhannukseen. Olemme mieheni kanssa kahdes taan kotona. Pian Krista tulee, ainakin illaksi, hän on Susannan luona laulamassa. No meillä on ollut mukavaa järjestelyjen merkeissä. Laitetaan yksi kaappi pois tv-huoneesta, ja makuuhuoneesta siirrettiin jo lasihyllykkö viereiseen huoneeseen. Iso osa esineistä saa uuden kodin kirpputorilla, niin meille tulee vähän väljempää. Siltikin tavaroita näyttää olevan melkoisesti. Olen päivitellyt tätä aiemminkin, siis tavarapaljoutta.

Onkohan teillä muilla tälläistä ongelmaa? Täytyy luopua vielä paljosta roinasta ja

aion sen tehdä.

Tähän keräysintoon vaikutti osaksi, että jos lapset tarvitsee, ja osaksi haluaminen jotain kaunista. Tunnustaa täytyy, että itselleni etupäässä niitä kuitenkin tahdoin, uskottelin mielessäni, että lapsille kerään.

Mutta nyt näyttää lapsilla olevan kaikkea, ja kaunista on tullut tähän kotiin, liikaakin.

Oli tarkoitus kertoa muutama sana juhannuksen raamatullisesta tiedosta, laitan siitä seuraavaan postaukseen.

Hyvää juhannusta ystäväni, olkoon se siunattu!