HÄÄPÄIVÄ

Meillä on hääpäivä!
Tänään me juhlimme, täällä on Sarppi, Maikku ja
Salla ja Milla. Ja tietysti hääpari Anne ja Pekka.
Maaju ei ollut tänään, hän saa rauhassa pelata simsiä kotona tai tehdä kirjaansa.
- Hääpäivän kunniaksi tarjoiluna oli käpykakkua ja tavanomaiset piirakat munavoilla. He itse toivat karkkeja aikamoisen kasan.
Ehdimme leikkiä lasten kanssa monenlaista, ensin leikimme twingseillä/talolla, he olivat sylissä, minä istuin pyörätuolissani, Minttu syötti kissaa ja kaloja. Sarin kanssa oli juoksuleikkejä ja minä menin mukaan teatteria katsomaan, huvipuistoon ja vähän pelaamaan jalkapalloa Sallan kanssa.
- Jossain välissä, Sarin kanssa tytöt (=nukkelapset) rakensivat valtavan upean rautatien brion puuradoista.

- Ovikello soi, ja ovella oli kaksi pikkupoikaa, jotka sanoivat: "Karkki vai kepponen", Pekka sanoi: "Ei kumpaakaan" , onneksi Maikku meni ovelle viemään heille karkkia. Eipä ole ennemmin tullut ketään ovelle niissä merkeissä.
- Millalla oli mukana ihan mini hämähäkki, nimeltään "pipi" . Ja näin kävi ikävästi, että pipi katosi, pois lähtiessä siitä tuli suru, kun ei mistään löytynyt, Sakukin oli etsimässä. Kumpikin itki sitä, vaikka etsimme kaikki mahdolliset paikat. Salla tuli antamaan suukon, mutta lähtötilanteessa itketti. Luvattiin ilmoittaa, jos pipi löytyy.
- Mukava hääpäivä, Pekka oli ostanut minulle keltaisen ruusun ja pienen kortin kuoressa.

-- Meidät vihittiin avioliittoon Jyväskylän kaupungin kirkossa. Oli juhlavaa kävellä kirkon keskikäytävää urkujen pauhatessa juhlallisesti häämarssia. Nyt olimme mies ja vaimo. Ulkona satoi hiljalleen lunta, menimme ensiksi valokuvaamoon, ja sitten oli lyhyt pienimuotoinen juhla seurakunnan rippikoulusalissa. Vieraina ainakin oli oma Helvi- täti miehensä kanssa, enoista kaksi, muistan Eemeli -enon, hän elää vieläkin. Hilja-täti miehensä kanssa ja Pekan puolelta vanhemmat, Lahja- täti, Sirkka ja Jouko Lappeenrannasta, Aarre ja Sirkka Ruokkeelta ja tietenkin Arto ja Ilkka. Naapurin tytöt Riitta ja Liisa ja Hilda Purhonen Suolahdesta, minun tyttökerho-ohjaajani. Tietenkin minun vanhempani, siskoni ja veli olivat häitä juhlimassa.
- Tarjoiluna oli runsas kahvitus. Hääpari istui omassa pöydässä, olimme iloisia, juuri saatu toisemme ja elämä hymyili ruusuisesti, niinkuin pitikin. Sieltä lähimpien sukulaisten kanssa meille, ja sitten olikin häävalssin vuoro. Vanhempamme nauttivat, kun saivat tanssia.
- Anne ja Pekka, Arto ja autonkuljettana Ilkka lähdimme Nokiaa kohti, muut jäivät yöksi sinne. Oli sakea lumipyry, pelkäsin hiukan kun Ilkka oli kuljettana, lisäksi tie oli kovin liukas , pyryn ja pakkasen vuoksi. Lauloimme kaikki yhdessä "sataa lunta, sataa vettä, sataa pieniä rakeita,
kiitos, kiitos panda karhu, kun annoit meille makeeta" pappadap da pa pa, monia kertoja, aina vaan lujemmin. Matkan varrella poikkesimme kahvilassa, minulla oli hääpuku vielä päälläni ja saimme osaksemme hymyileviä katseita. Mahtavan ihania muistoja.