STRESSI JA UNETTOMUUS PANEVAT UNOHTELEMAAN

Noin 130 000 suomalaista sairastaa etenevää muistisairautta. Heistä arviolta 8000 on alle 65- vuotiaita eli työikäisiä.----Nuorimmat sairastuneet ovat nelikymppisiä. Tilanne voi olla aika kauhea, jos ihminen on työelämässä ja perheen lapset ovat vielä pieniä, kuvailee Muistiliiton Länsi- Suomen alueohjaaja H. Nikumaa.
- Nuorikin ihminen unohtelee tai tekee hölmöjä asioita: panee autonavaimet jääkaappiin, unohtaa napsauttaa kahvinkeittimen päälle tai säntää huoneeseen, eikä muista, miksi sinne meni. Pitääkö siitä olla huolissaan? -----Nuo ovat sellaista arkiunohtelua, joka on yleensä

harmiton ta. Huolta tuskin on, jos pystyy myöhem min palauttamaan mieleensä unohtamansa asiat, eikä muita oireita ole.
Esimerkiksi tapaa kadulla tutunnäköisen ihmisen, eikä millään muista, kuka hän on, mutta myöhemmin se muistuu mieleen.
- Unohtelua on turha hysteerisesti seurata, mutta jo se huolestuttaa itseä tai omaisia, kannattaa hakeutua muistitutkimuksiin.

Mistä arkiunohtelu johtuu?
-Esimerkiksi stressistä ja unettomuudesta. Kiirevuosina ihmisen työmuisti voi olla joskus niin kuormittunut, että kaikki eivät millään pysy mielessä.
-Myös masennus, suru, runsas alkoholin käyttö ja ruokavalio voivat vaikuttaa muistiin.
- Onko huono merkki, jos joutuu käyttämään muistilistoja, ettei unohtaisi hoitaa, kuten laskujen maksua tai muutosverokorttia?
- Listat ovat hyviä muistin tukena silloin, kun muisti on kuormittunut. Hyviin konsteihin kuuluvat myös laput jääkaapin ovessa ja kännykkähälytykset.
- Muistiliiton esitteessä kehotetaan silti pitämään aivot vireessä muun muassa painamalla mieleen kauppalista, jos ostettavana on alle kymmenen tuotetta. Paperinen ostoslista voi olla mukana, mutta vain tarkistusta varten.
MITEN RUOKAVALIO VOI VAIKUTTAA MUISTIIN?
- On tutkittu, että riski sairastua Alzheimerin tautiin on 60 prosenttia pienempi niillä, jotka syövät vähintään yhden kala- aterian viikossa kuin niillä, jotka eivät syö kalaa lainkaan.
VOIKO MUISTISAIRAUTTA EHKÄISTÄ?
- Riskiä sairastua muistisairauksiin voi ehkäistä ennalta, mutta parantavaa lääkettä ei ole. Sairauden puhkeamista voi siirtää ja etenemistä hidastaa muun muassa juuri syömällä monipuolisesti ja liikkumalla. Aivojen vastustuskyky muistisairauksille kasvaa, kun jumppaa aivoja opettelemalla uusia asioita, vaikkapa opiskelemalla kieliä tai ratkomalla sudokuja. Liika viina ja tupakka pois ja pyöräillessä kypärä päähän. Ystävyyssuhteita kannattaa myös vaalia.
Aila Koskenniemi....Aamulehti, lokakuu 2009