Tunnustus

Sain tällaisen hauskan  tunnustuksen  Ritvalta  blogista  ritvan  elämää.  Kiitos  ihana Ritva♥
Tunnustuksessa  tulee  kertoa 8-asiaa  itsestä,  totuutta. 
Nyt  sitten  "mietintämyssy"  päähän:)

1.   Olen  elänyt  lapsuuteni  Suolahdessa  Keiteleen  järven  rannalla. Siellä  olen  päässyt  ripille  14-vuotiaana.  Viereinen kuva  on  otettu  vähän  myöhemmin.  Kun  vanhempani  muuttivat  Jyväskylään:) - niin  minustakin  tuli  Jyväskyläläinen:)

2.  Asuin  vanhempien luona  Jyväskylässä,  kun  elämäni  tärkein  ihminen löysi  minut:) ♥

3.  Me  rakastuimme,   niinpä -   1970-luvulla  menimme  kihloihin  ja  vajaan  kahden  kuukauden  päästä  samana  vuonna  hääkellot  soivat.  Meidät  vihittiin  Jyväskylän  kaupungin  kirkossa,  sain  uuden  sukunimen,  kaiken  muun  ihanuuden  lisäksi,  ja  mitä  parhainta  oli  se  tietoisuus,  että  joku  rakasti  minua.
Silloin  satoi  hiljalleen  lunta,  oli  liukasta,  mutta  samana  iltana  matkustimme  Nokialle, minusta  siis  tuli  nokialainen:)

4.  Meillä  on  viisi  lasta  poika  ja  neljä  tyttöä.  Ja  kaksi  lastenlasta,  he  ovat  vanhimman  tyttären  lapsia.  Ihania  tyttösiä  Salla  7v.  ja  Milla  5v.

5.  Rakastan  käsitöitä,  ja   olen  ommellut  esim.  oman  hääpukuni.
Ompelukone,  puikot  ja  virkkuukoukut  ovat  olleet   ahkerassa  käytössä:) 
Olen  ommellut,  kutonut  ja  virkannut,  lapset  erikoisesti  ovat  saaneet  villatakit ,  puserot,  liivit  ja  mekot,  kutomalla  ompelemalla  ja  virkkaamalla.  Mutta  sitten  tuli  sormet  kovasti  kipeiksi,  enkä  enää  ole  voinut  tehdä  käsitöitä. 
Tähän kohtaan totuus   jota  en ole paljastanut  milloinkaan.  Minua  nolottaa,  kun tämä ei ole mikään ihmeasia,  pikkujuttu ihankuin  tekisin isonkin  numeron. No  tässä  tämä  on:)  Lipeäkalan   haju on kamala.  Se  juontaa juurensa  jo  lapsuudesta.  Jouluna  kaikki muut  tuoksut  olivat hyviä,  mutta lipeäkalan haju,  voi miten ikävä se oli. Meidän  omassa kodissa ei ole koskaan ollut lipeäkalaa,  kun  miehellä  oli  aivan  samanlaisia  muistoja:)Meidän lapset  eivät  kotona  ole  sitä  tuoksua  kokeneet.

6.  Rakastan  lapsia,  omia  ja  toisten♥   

7.  Elämässämme  alkoivat  muutosten  tuulet  puhaltaa,  kun meidän  omakotitalo-  elämää  vaihe,  koki  uskoontulemisia.  Se  alkoi  minusta, suvuissamme  ei  ollut  uskovaisia,  ei  siis  ollut  myöskään  ketään  rukoilijaa  meillä.  Minun  jälkeeni  pelastui  poika,  sitten  kaksi  nuorinta  tyttöä, siitä  parin  kuukauden  kuluttua  minun  rakas  mieheni,  ja  viime  syksynä  vanhempi  tytär.  Nyt  pikkutytöt  käyvät  pyhäkoulua  ja  äitinsä  pitää  kotona  raamattuhetkeä.  Vielä  on  yksi  tyttäremme  Susanna   ja   Kristiinan  Severi  ulkopuolella  pelastuksen.  Tietenkin  on  minun  veljeni  ja  siskoni perheensä  kanssa  ja  miehen  kaksi  veljeä  perheineen.

                    Rukousta  riittää♥

8.  Nämä  kuvat  ovat   elämää  omakotitalossa- ajalta:)  Asuimme  punaisessa  tiilitalossamme  23-vuotta♥ 

Samoin  nämä kuvat,  mustavalkoisessa  kuvassa  tytöt  istumassa,   ovat  sisarukset   Kirsti  ja  Kaari.  Olen  siinä  pikkusiskoni  kanssa.
Kuvissa  pikku virpojat  ovat  Kata  ja Krista:)
  Jatkan    ja  annan  tunnustuksen   Seijastiinalle  blogiin  Seijastiinan  mietteitä, 
Kahvikissalle  blogiin  Coffee  Cat
Pippuriinalle  blogiin   Pippuriina  
Tanskulle  blogiin   ELÄ  ELÄMÄSI  HYMYILLEN,  HYMYILE  LÄPI  KYYNELTEN
Kristalle  blogiin   DREAM