Oma seurakunta

Tässä on kuvia  minun seurakuntakodistani  Nokian  Helluntaiseurakunnasta.

Tulin,  oikeammin, sain tulla  uskoon  helluntaiseurakunnassa. Siellä  olevat uskovat  naapurit  olivat rukoilleet puolestani jo ennenkuin  edes tiesin helluntaiuskovista.  Meillä  kuten  suurimmalla osalla  suomalaisista on  ennakkoluuloja heistä  ja kyseessä olevasta  srk:sta. Ja he  ovat aivan samanlaisia,  uskonsisaria  ja  veljiä kuin  kuka  tahansa.

Kohdallani tapahtui,  että  ahdistuksessa ollessani,  sairaana ja yksinäisenä,  muistin erään tuttavamme (Jumala varmasti  toi hänet  mieleeni).  Soitin  hänelle  ja  kysyin; "voinko  tulla  kanssasi katsomaan  sitä  teidän  seurakuntaanne?  Menimme  sunnuntai-iltana  sinne.  Minä  en ymmärtänyt  juuri  mitään,  mutta  nostin käteni,  kun  kysyttiin kuka haluaa  antaa  elämänsä  Jeesukselle? Ihan kuin  olisi ollut  pakko nostaa  käsi. Ihana Orvokki  tuli  kanssani eteen,  ja puolestani  rukoiltiin. En  sillä  kertaa  omasta mielestäni  tiennyt  tai  saanut  pelastusvarmuutta,  tai  en  ymmärtänyt.   Mutta  aloin  lukea  säännöllisesti  Raamattua  Uudesta  testamentista  Johanneksen evankeliumista.  Kävin  Raamattuopetuksissa-  ja  tunneilla. Mieheni  vastusti  uskoa voimakkaasti,  mutta  vei  minua  seurakunnan tilaisuuksiin. Mielestäni  Johanneksen  evankeliumi  on erityisen  rakas. Kaksi  vuotta  kului,  luin paljon Raamattua  ja  kuuntelin  hengellistä  musiikkia,  mutta  en  ollut  varma  olenko  uskossa.  Olin  kasvanut  kodissa  jossa ei  tiedetty  mitään uskonasioista,  ja  jossa ei  menty  kirkkoon,  ei ollut  mitään  mitä  ihanassa  uskovassa  kodissa  voi olla.  Kävin  kyllä  itse  tyttökerhossa,  mutta  siellä  ei  koskaan  puhuttu,  että  Jeesus  on  tie,  että  Hänet  otetaan  sydämeen  asumaan,  Hänen  kauttaan  pelastutaan  Jumalan  lapseksi. Jeesus on tie,  totuus ja  elämä.

Tämä  on   seurakunta,  johon olen liittynyt  uskovien  kasteen kautta.  Kyllä  siellä  voi  käydä,  vaikka  kaste  ei olisikaan  vielä   kirkastunut. Kahden  vuoden  kuluttua tavallisessa  aamukokouksessa,  tosin siellä  oli vieraileva  pariskunta.   Olin  puhujan vaimon rukoiltavana. En  voi  polvistua ,  joten  istuimme,  kerroin  hänelle etten  tiedä  varmasti olenko pelastunut. Tunsin suloista  Jumalan läsnäoloa hänen rukoillessa  puolestani.  Rukouksen  jälkeen  seurakunnannassa oleva  ihana  vanhempi  mies tuli  sanomaan   lempeästi, 

kuinka  Jeesus  rakastaa  minua  sellaisena  kuin olen.

Silloin tiesin  olevani  pelastunut,  ulkona näytti  kauniilta,  

vaikka  oli  helmikuu.

Jeesus siunaa lapsia.
Mutta hän sanoi heille:" Ei tämä sana kaikkiin sovellu,  vaan ainoastaan niihin,  joille  se on suotu.
Sillä on niitä,  jotka syntymästään ,  äitinsä  kohdusta  saakka,  ovat  avioon kelpaamattomia,  ja on niitä,  jotka ihmiset ovat  tehneet avioon kelpaamattomaksi,  ja niitä,  jotka taivasten  valtakunnan tähden  ovat  tehneet itsensä avioon kelpaamattomiksi.  Joka voi sen  itseensä sovittaa,  se sovittakoon.
Silloin tuotiin hänen tykönsä  lapsia,  että  hän panisi kätensä heidän päälleen ja rukoilisi,  mutta  opetuslapset  nuhtelivat tuojia. 
Niin Jeesus sanoi:"Antakaa lasten olla,  älkääkö estäkö  heitä,  silla senkaltaisten on taivasten  valtakunta.
Ja Hän pani kätensä  heidän päälleen ja lähti  sieltä.
  Matt. 19:11 -15.

Ja  he toivat hänen tykönsä lapsia,  että hän koskisi heihin; mutta opetuslapset  nuhtelivat tuojia.
Mutta kun Jeesus sen näki,  närkästyi hän  ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni,  älkääkä  estäkö  heitä,  sillä senkaltaisten  on Jumalan valtakunta.
Totisesti  minä  sanon teille: joka ei ota  vastaan Jumalan valtakuntaa  niinkuin lapsi,  se ei  pääse sinne  sisälle.
Ja Hän otti heitä  syliinsä ,  pani  kätensä  heidän päällensä ja siunasi  heitä.  Mark.10:13 - 16.