Alakulmassa olevassa kuvassa meidän ensimmäinen lapsemme on syntynyt, toisessa yläkulmassa aika on kulunut niin, että meillä on jo kolme lasta ja alhaalla nuorimmaisemme keskikuvassa, ja viereisessä kuvassa he esittelevät uusia polkupyör
iänsä. Toisessa yläkul massa olevassa kuvassa onnelli sen näköi nenpariskunta. Nykyisin pariskunta elelee kaksistaan, koska lapset ovat
"lentäneet pesästä". Vuodet ovat vierineet nopeasti. Elämässä on erilaisia vaiheita/jaksoja. Lapsuusaika on kai kaikkein huolettomin, (ei kaikilla) sitten tulee nuoruus, jolloin etsitään omaa identtiteettiä ja paikkaa elämässä. Silloin tulee unelmointi ja kaipaus vaihe, etsitään kumppania, elämäntoveria, avioliittoa. Kun sitten se rakas puoliso on vierellä, amenet on sanottu, on normaalia toivoa lasta/lapsia, että syntyy perhe. Sitten alkaa perhe-elämä lasten kanssa.
Ihanaa aikaa, vaikkakin yöunet vanhemmilta jää vähäisimmiksi, johtuen lasten korva ja muista vaivoista ja omistakin vaivoista. Mutta aikansa kutakin sanotaan, kuitenkin lasten kanssa oleva aika on ihanteellista. Kannattaa olla niin paljon, kun vaan mahdollista lastensa touhuissa mukana, he tulevat pian isoiksi.
Vaikka sekin vaihe on lasten elämään nähden tärkeä, se on vähän erilaisempi, kuin heidän ollessa pieniä. Nyt vanhempien tulee olla nuorten tukena, kuunnella ja auttaa. Vähitellen he saavat ammatin ja oman kodin, heidän kohdallaan alkaa oman perheen eteenpäin vieminen.
Nyt me mieheni kanssa ollaan onnellisia isovanhempia, meistä tämäkin vaihe elämässämme on elämisen arvoinen. Sitten vielä, jos on kristillinen koti, on lasten siellä turvallista kasvaa ja varttua. Sitä ei ollut minun kotini, eikä mieheni lapsuuskoti. Mutta ei meidänkään lapsilla ollut, minä olin kyllä ennen miestäni tullut uskoon, mutta se oli puolinaista, koska toinen vastusti, näinollen ei toteutunut tasapaino kodissa, eikä voitu elää uskovan elämää. Mutta sitten hänkin sai uudestisyntyä elävään toivoon, Kristukseen Jeesukseen. 2 Kor.:5:17. Mieheni kanssa me kuulutaan helluntaiseurakuntaan. Jumalan armosta mekin olemme sitä mitä olemme.
Ihana Jumala, joka rakastaa jokaista ihmistä, luotuansa, Jumala, Taivaallinen Isämme lähetti Poikansa Jeesuksen maailmaan syntisiä pelastamaan, vapauttamaan ihmisiä kahleista. Hän kuoli ristillä kaikkien ihmisten puolesta, ettei meidän tarvitsisi kuolla, Jumala on rakkaus, siksi Hän kärsi häväistyksen edestämme.
Torstaina, siis eilen meillä oli pastorimme Mika kylässä. Iltamme oli siunattu, saimme jutella hengellisistä asioista, kahvitella, rukoilla ja nauttia ehtoollista. Pyhän Hengen läsnäolo oli todellista.
Siunausta ystäväni! Apt. 16:30-31. ja Mark. 5:36. ja 1 Joh. 4:10
Hei Kirsti!
VastaaPoistaAivan ihania nuo valokuvat!! Erityisesti tyttöjen polkupyöräkuva, suloisia ovat lapsenne! Ja sinä olet hurjan kaunis kaikissa kuvissa!
On valtava siunaus, että olette molemmat miehesi kanssa tulleet pelastavaan uskoon! Sitä siunausta kantavat nyt lapsenne, sekin, joka ei vielä ole uskossa. Ja lapsenlapsenne. Haluan rohkaista teitä, että minun mummini tosiaan rukoili puolestani 13 vuotta ennen kun tulin uskoon. Ja jos minä tulin uskoon, varmasti koko teidän perheenne voi tulla uskoon! On suuren suuri ihme, että Jeesus sai pelastaa minut ja että olen pysynyt tällä tiellä. Meillä on aina toivo Herrassa! Julistan usein itselleni, että 'Minä ja minun perhekuntani pelastuu'. Se auttaa minua jatkamaan rukouksia etenkin isäni ja veljieni puolesta. Tilanne on huono varsinkin isäni kohdalla, mutta myös veljillänikin riittää haasteita elämässään. Vanhempi veljeni yrittää kuntoutua pitkän vankilakierteen jäljiltä ja pysyä kuivilla aineista sekä vierottua kaikista lääkityksistä, joita hänella on menossa. Se on todella rankkaa, sillä hän taistelee sitä vastaan yksin, sillä hän ei tunne Jeesusta. Nuorempi veljeni on ollut uskossa, mutta siitä luopunut, nyt on armeijassa ja siinä näyttää riittävän liiaksikin haasteita. Katsotaan, koska psyyke pettää. Isäni alkon käyttö on lisääntynyt huomattavasti viime aikoina ja terveys on alkanut pettää vakavasti. Rukoilen, että Herra vie nopeasti pohjalle, jos niin tarvitaan, että hän heräisi. Minä haluan kokea uskovan isän. Uskon, että Jumala sen myös minulle haluaa suoda.
Mutta minun perheeni on vain yksi monista suomalaisista ongelmaperheistä ja joillakin ei ole ketään, joka heidän puolestaan rukoilisi. Minä haluan seisoa myös tässä muurinaukossa omalta osaltani.
Mutta siunattua päivää sinulle Kirsti ♥ Muistan teitä myös rukouksin.
Kiitos ihanista, rohkaisevista sanoistasi!
VastaaPoistaNiin totta tuo mitä kirjoitit perheestä ja lasten kasvamisesta. Lapset ovat niin vähän aikaa pieniä ja silti aikuisinakin rakkaita lapsia vanhemmilleen.
Ja miten tärkeää onkaan, että aviopuolisot molemmat ovat saaneet uskon lahjan. Perheissä, joissa vain toinen osapuoli on uskossa on varmasti paljon ristiriitoja. Se vaikuttaa kaikkeen - eikä vähiten lastenkasvatukseen.
Runsasta Jumalan rauhaa ja siunausta viikonloppuunne!
Hei!
VastaaPoistaTämä oli ihana kirjoitus kokonaan!
Oli kiinnostavaa lukea lapsen kasvuvaiheista ja uskonasioista.Mukavaa myös kun pistit tänne ton valokuvakehyksenkin:)Siinä on kivoja kuvia;)Meiltä on jonnekkin hävinnyt valokuvakehyksiä,paitsi olkkarin kehykset ovat tallessa,enkä ole saanut aikaiseksi hankkia uusia.Täytyis varmaan jossain vaiheessa jaksaa käydä kaikki pussit läpi.
Ja se kun tulit uskoon vaikutti paljon hyvää mullekkin ja koko perheellemme.Sulla oli aluksi varmaan tosi hankalaa olla yksin perheestämme uskossa.Mutta onneksi mekin löysimme/löydämme yksi toisensa jälkeen Jeesuksen.Hän antaa elämään sisällön ja rauhan sydämeen.
Ihanaa viikon loppua!Olkoon se siunattu♥
Kirsti, kirjoitat hyviä elämänohjeita kaikille. Oman elämämme kautta viestitämme maailmaalle Jeesuksesta ja Hänen rakkaudestaan. Nyt tunnen Sinut jo paremmin. Ensimmäisen kerran minäkin sain kokea korvasäryn ja kaksi aamua jäi sen takia väliin. Kirsti, opetatko mummia, yritin vastata kommenttiisi, mutta vasta kolmas kerta kelpasi, kun vastasin anonyymina. Mikä olisi paras tie toimia? Sinua siunata tahdon! Mummi
VastaaPoistaKiitos, Kirsti, oman elämäsi elävästä todistuksesta. Se koskettaa lukijaa. Tunnen Sinut nyt jo melko hyvin, kiitos siitä! Olen yrittänyt vastata Sinulle omalta blogiltani, mutta vasta kolmas kerta onnistui, kun vastasin anonyymina. Mikä olisi helpoin tie? Sinua siunata tahdon, samoin perhekunaasi! Mummi
VastaaPoistaKiitos Johanna kaikista kauniista sanoistasi.
VastaaPoistaKiitos Jumalalle,kun mummisi jaksoi rukoilla ja kiitos Jumalalle sinusta.
Uskon,että Isäsi pelastuu ja sinä saat uskovan isän. Meistä saattaa tuntua toivottomalta, mutta Jumalalle on KAIKKI mahdollista.
Mekin huokaillaan ja rukoillaan isäsi ja veljiesi puolesta. Saadaan uskoa Apt.16:31 usko Herraan Jeesukseen,niin sinä pelastut,niin myös sinun perhekuntasi.
Suomessa on monia ongelmaperheitä,jotka tarvitsevat rukousta,muurinaukossa meidän tulee viipyä.
Kiitos,kun rukoilet Johanna♥
Rauhaa Carita, kiitos kommentistasi,
VastaaPoistaolin kovin iloinen,kun sain sen.
On niin monia kivoja muistoja lasten kanssa olemisesta.Ne ajat ovat ihania muisteltavia, mutta kuinka pian ne menivätkään.
Vaikka lapset ovat jo aikuisia,heitä rakastaa ihan yhtä paljon,mutta nyt se on erilaista. Ovathan he läsnä ajatuksissa.
Kun mies tuli uskoon,elämään tuli uutta virettä,oli ihmeellistä,kun yhdessä saikin keskustella yhteisestä uskosta.
Hänelle Jumala antoi kongreettisia ihmeitä,hän tarvitsi niitä,Jumala tietää mitä tarvitsemme.
Oli se ikävää,kun ei ollut toinen osapuoli perheessä uskossa.
Aluksi yritin laittaa näkyviin jotain lentolehtistä tai hengellistä lehteä,mutta mieheni heitti kaikki pois,ei edes joululehteä ottanut ovelta,kun myyjä olisi antanut lahjaksi.
Kun matkustimme sukulaisiin,koko matkan ajan sisimmässäni oli rukous.
Nyt on kaikki toisin, ja yhdessä saamme ylistää Jumalaa,siinäkin on kiitosaihe.
Siunausta Carita!♥
Hei Kata,mukavaa kun kommentoit!
VastaaPoistaHuomasitko katsoa miten suloinen olet kuvassa?
Jospa kehykset löytyy jostain pussista,muuton jälkeen ei tule katsottua kaikkia paikkoja.
Olihan se välillä taistelua olla yksin uskossa. Te olitte niin ihania,kun lauloitte hengellisiä lauluja mielikseni,että sain kuvattua videokameralla,ehkä käytin joskus pientä painostustakin,mutta sitten opitte lauluja,niissä oli hengelliset sanat. Pyhäkoulussakin lauloitte niitä samoja.
Voi kuinka minä anoin,että Jumala pelastaisi teidät lapset. Ja Jumala pelasti, kiitos ja ylistys!
Voikaa hyvin Kata ja Jani!
Hei mummi,Jumalan rauhaa! Kiitos kommentistasi,olenpa iloinen kun kuulen sinusta!
VastaaPoistaTänään iltapäivällä tulen blogissasi käymään,niin se vastaaminen blogissasi selviää.
Voi kuinka muistan,kuinka tietämätön olinkaan näistä asioista.
Me saamme iloita ja riemuita Jumalastamme,meidän Herrastamme!
Menikö korvasärky ohitse,toivon sitä?
Meillä oli kahdella isommalla tyttärellä pienenä usein korvatulehdus,piti monia kertoja puhkaista, molemmilta samalla lääkärireissulla. Toiselta tytöltä 1-vuotiaana leikattiin kitarisat ja laitettiin putket korviin. Hiusten pesu oli hankalaa,mutta siitäkin on selvitty.
Sinulle tälläinen ihana raamatunpaikka. Joh.14:27
Siunausta!
Johannalle ajattelin laittaa,mutta unohdin Fil. 4:13 ja Fil.4:4-7
VastaaPoistaSiunausta!
Tosi suloisia valokuvia ;)
VastaaPoistaja voi että niistä tulee aina niin paljon muistoja kun niitä katselee!
OIKEIN IHANAA VIIKONLOPPUA!
Kiitos Kirsti ihanista Raamatun paikoista!
VastaaPoistaOlen perustanut kotiini rukouspiirin, viime viikon torstaina oli ensimmäinen kerta. Oli ihanaa! Jasmin nautti ilmapiiristä ja rukoili kanssamme ja lauloi omia hengellisiä laulujaan. Pitkällinen haaveeni on toteutunut, että meillä kokoontuisi uskovia rukoilemassa!
Eilen illalla rukoilin puolestasi ja näin mielessäni,kuinka olin luonasi ja rukoilin puolestasi ja miehesi puolesta. Herra kuljettaa hengessä, mutta kuinka toivoisinkaan, että se olisi mahdollista oikeasti. Jonain päivänä vielä :)
Siunausta iltaasi ♥
Heippa Kahvikissa,kiitos sinulle! Joskus on kivaa katsella valokuvia, ja ihana muistella,
VastaaPoistaesim. omaakin lapsuuttaan ja oman perheensä alkuvaiheita ja lasten syntymää:)
Elämässä on paljon vaiheita,päiväkirjan kirjoittaminen on mukavaa:) Nykyisin teen niin.
Aiemmat tuli heitettyä roskiin,jota vähän harmittelen.
Hyvää yötä:)
Suloista sunnuntaita koko perheelle ♥
Rakas Johanna,olen onnellinen kun sait toivomasi haaveen,rukouspiirin.
VastaaPoistaSe on valtavan ihanaa,kun te siellä rukoilette.Kotisi tulee olemaan siunattu koti,ja on suloista ajatella,kuinka pikkunen Jasmin myös rukoilee ja laulelee,hän kasvaa siinä ilmapiirissä, missä opitaan luottamaan kaikessa Jeesukseen. Jeesus sanoi Mark. 10:15. Totisesti minä sanon teille:joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi,se ei pääse sinne sisälle.Lapsi ymmärtää enemmän mitä
käsitämmekään.Jumala voi käyttää lastakin.
Kiitos Johanna, kun olet rukoillut puolestani,ja mieheni puolesta.:)♥ Jumalalle on kaikki mahdollista.Hengessä Hän kuljettaa,kyllä se voi olla oikeastikin,vielä...
Hyvää sunnuntaita!♥♥
Ihastuttava kuvakollaasi ja mukava kirjoitus.
VastaaPoistaSiunausta viikkoosi!
Mietin mitä erlaista voisin laittaa,
VastaaPoistablogiin,niin hyllyköstä löytyi
kehys täynnä kuvia.
Joskus tekstiä tulee helposti,kun pyydän Jumalaa apuun.
Joskus on vaikea keksiä,vaikka ajatuksia ja aiheita on mielessä.
On mukavaa muistella noitten kuvien tapahtumia.
Jokaisella kuvalla on oma muistonsa tai kertomus.
1 Joh.5:4-5
Siunausta Nurkkalintu!:)
Heippa ihana äiti!♥,Kiva postaus ja värikkäästi kerroit kaikesta!,Tämäkin vaihe elämässä on kyllä joskus mukavaa,Oman miehen löytäminen kyllä jo kiinnostaisi,vaikka välillä viihdynkin omassa asunnossa yksin,niin väkisinkin sitä kaipaa ja haaveilee sitä omaa perhettä!:),Sun kans on hyvä jutella ja kiva kun välillä katselemme yhdessä elokuvia!:):),Osaat hienosti kertoa kaikesta tässä kirjotuksessasikin ja muutenkin!:),Siunattua yötä ja haleja!♥
VastaaPoistaRakas Krista:)♥
VastaaPoistaKivaa kun pidit tästä. Oli mukava tehdä. Eikö vaan olekin, voit vielä
tehdä vaikka mitä.
Tottakai sinä kaipaat omaa kumppania ja perhettä.
Kyllä minustakin on kanssasi ihanaa jutella ja katsoa kauniita elokuvia.
Meillä on ollut mukavaa.:)♥
Siunausta sinullekin ja Jeesus olkoon kanssasi!
Hieno kirjoitus perheestä, Kirsti! Ja toiset sanoivat jo saman, mitä itse ajattelen: olet kaikissa kuvissa aurinkoinen, naurava, iloinen. Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu ja kasvot ilmaisevat! Ne, jotka Häneen katsovat, säteilevät iloa.
VastaaPoistaMinulla on samoja kokemuksia kuin sinulla elää yksin uskovana perheessä, mutta mieheni tuli pian jälkeeni uskoon, ja myös kaikki lapsemme puolisoineen ovat uskossa. Se on suuri Jumalan lahja ja jatkuva kiitosaihe.
Alan valmistautua kirkkoon, Jumalan sanan kuuloon. Kun on paljon ahdistusta ja surua, Jumalan huoneessa koen olevani turvassa toisten rukoilevien keskellä. Mutta yhtä lailla tietysti kotona kahdestaan Jeesuksen kanssa. Molemmat hetket ovat arvokkaita ja tarpeellisia.
Rakkain, siunaavin ajatuksin <3
Kiitos Paula kommentistasi, olen kovin iloinen sinusta!
VastaaPoistaSinä olit varmaan rohkeampi yksin ollessa uskossa. Minusta oli tullut niin pelokas,turhan sellainen.En minä uskaltanut elää,niinkuin yleensä
ihmiset uskaltavat.
Se oli silloin ja Jumala luo uutta, korjaa ja eheyttää kiitos olkoon Jumalan,joka vie meitä voittosaatossa.
Ylistetty olkoon Herran Pyhä nimi!
Teillä on siinä lähellä kirkko,jossa käytte rakentumassa.
Hebr.12:1-8,oikeastaan koko luku on hyvä.Itse olen tätä tutkinut,jospa sinäkin siitä kostut!
Siunausta teille molemmille!♥